• Artikkelit
  • Sponda vaalii ja kehittää historiallisia ydinkeskustarakennuksia: ”Arvorakennukset luovat kaupunkimme identiteetin” 

Sponda vaalii ja kehittää historiallisia ydinkeskustarakennuksia: ”Arvorakennukset luovat kaupunkimme identiteetin” 

Kiinteistökehitysyhtiö Sponda omistaa Helsingin keskustasta kolmetoista yli 100-vuotiasta arvorakennusta. Mitä historiallisten rakennusten kunnostus ja ylläpito vaatii ja miksi niiden vaaliminen on koko kaupungille niin tärkeää?

Historiallinen Fennia-talo, uusrenessanssin mestariteos Bulevardi 1, jugend-linna Koitontalo, Aleksanteri II:n rakennuttama Aleksanterin kymnaasi ja 1920-luvun klassismia edustava Capitolin talo. Kaikki kohteet ovat Spondan omistamia, yli 100-vuotiaita keskustarakennuksia, jotka luovat koristeellisine julkisivuineen uniikit puitteet Helsingin ydinkeskustalle.

”Meillä on keskustan isona kiinteistönomistajana merkittävä vastuu historiallisten rakennusten vaalijana ja niihin liittyvän kulttuuriperimän tallettajina ja välittäjänä. Elinvoimaiset arvorakennukset lisäävät palveluineen ja tilaratkaisuineen myös keskustan houkuttavuutta ja vetovoimaa”, Spondan kehitysjohtaja Sampo Ahlsten kuvailee.

Ydinkeskustan tontit ovat pääasiassa yksityisomistuksessa, joten isoilla kiinteistönomistajilla on keskeinen rooli historiallisen rakennusten ylläpitämisessä ja kaupunkikuvan vaalimisessa.

Laadukkaasti myös pinnan alta

Arvokohteiden kehitystyössä Spondan kumppanina toimivan, vihreään korjausrakentamiseen erikoistuneen Sitowisen kehitysjohtajan Tuomas Pakan mukaan historiallisten rakennusten kunnostaminen vaatii sekä monipuolista osaamista että isoja investointeja.

”Vanhojen piirustusten ja uniikkien ratkaisujen tulkinta edellyttää eri aikakausien, talotekniikan ja arkkitehtuurin ymmärtämistä ja vahvaa taustatyötä. Arvokohteen peruskorjaus käynnistyy aina rakennushistoriallisella selvityksellä, kuntotutkimuksilla, haitta-ainekartoituksilla ja hankesuunnittelulla”, Pakka sanoo.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden keskustarakennusten peruskorjaushankkeissa jokainen yksityiskohta tutkitaan huolellisesti. Entisöintityöstä vastaavat kohteen aikakauteen ja arkkitehtuuriin perehtyneet asiantuntijat ja erikoisosaajat.

Raskaissa peruskorjauksissa kustannusarviot nousevat Pakan mukaan usein miljooniin euroihin. Mitä huolellisemmin työ tehdään, sitä isompia investointeja hanke vaatii. Toisaalta peruskorjaukset maksavat itseään takaisin kiinteistön elinkaarikustannuksissa ja vähentyneessä korjaustarpeessa – ja nostavat myös kiinteistön myynti- ja vakuusarvoa.

”Spondan hankkeissa on ilo olla mukana, sillä korjausrakentamista tehdään korkeimpien vastuullisuus- ja laatukriteerien mukaisesti. Myös pinnan alle jäävät ratkaisut toteutetaan tasokkaasti ja vanhoistakin kohteista pyritään tekemään mahdollisimman energiatehokkaita ja vähähiilisiä.”

Fennia – kunnianosoitus koko kaupungille

Pakka nostaa Spondan hankkeista esimerkiksi Rautatientorin laidalla sijaitsevan Fennia-korttelin uudistamisen. Suojeltavassa Fennia-talossa oli vuosisatojen aikana toteutettu lukuisia korjaushankkeita ja käyttötarkoituksen muutoksia ja näyttävä julkisivu oli pahoin rapistunut.

Fennia-talo oli valmistuessaan vuonna 1898 poliittinen kannanotto, kun sen fasadiin hakatut eurooppalaisten pääkaupunkien nimet linkittivät Suomen idän sijaan länsieurooppalaiseen perintöön. Sponda entisöi arvokkaan julkisivun uuteen loistoonsa vuonna 2021.

”Fennia-talon uusbarokkisen julkisivun restaurointi on yksi urani hienoimmista hankkeista. Arkkitehtuurisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän julkisivun entisöintiin käytettiin hyvin paljon aikaa ja kaikki historialliset yksityiskohdat toteutettiin pieteetillä ja tarkasti alkuperäisen arkkitehtuurin mukaisesti.” 

Lähes 50 miljoonaa euroa maksavassa kortteliuudistuksessa investoidaan merkittävästi myös korttelin kuuden kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseen, talotekniikan uudistamiseen ja tilojen entisöintiin.

Kortteli saavutti vuoden 2023 alussa käytön aikaisen energiankulutuksen osalta hiilineutraaliuden (Scopet 1 ja 2) ja sen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt vähentyivät kehitystyön aikana lähes 4 000 tonnia. Historialliseen kortteliin avautui myös uusi, koko alueen elinvoimaa lisäävä ravintolamaailma Ruoka & Mat.

Suomen haastavimpia hankkeita

Pakka nostaa esiin myös ydinkeskustan ytimessä sijaitsevan Eliel Saarisen talon peruskorjauksen. Kauppakeskus Citycenterin sisäpihalla sijaitsevaan arvokohteeseen tehtiin vuosina 2017 ja 2021 iso julkisivu- ja yläpohjaremontti.

Keskustakohteiden kunnostamista haastavat ahtaat ja vilkkaat sijainnit. Citycenterin sisäpihalla sijaitsevan Eliel Saarisen talon peruskorjauksessa osa töistä suoritettiin yöaikaan, niin että liikenteelle aiheutettiin mahdollisimman vähän häiriöitä.

”Hanke oli esimerkki siitä, miten kunnianhimoisella suunnittelulla ja hyvällä yhteistyöllä voidaan toteuttaa merkittävä ja kaupunkikuvaa kohottava uudistus haastavassa paikassa. Ympäri vuorokauden elävä piha-alue oli urakoitsijoille varmasti Suomen vaikein paikka rakentaa ja suuri osa työstä jouduttiin tekemään yöaikaan”, Pakka kuvailee.

Muita Spondan viime vuosina peruskorjaamia, uuteen loistoonsa nousseita ydinkeskustan arvokohteita ovat Arkadia 6, Mannerheimintie 16 ja Yrjönkatu 29.

Ison mittaluokan uudistuksia

Sampo Ahlstenin mukaan Spondan kiinteistöissä tehdään myös laajempia kehityshankkeita. Vuonna 2020 yhtiö toteutti keskustakohteissaan mittavan aulauudistuksen, jossa modernisoitiin 20 rakennuksen aulatilat ja sisäänkäynnit.

Spondan aulauudistuksessa modernisoitiin 20 keskustakohteen aulatilat ja sisääntulot. Fennia-taloon valittiin arkkitehtuuriin kauniisti istuvat valaisimet ja aulakalusteet. Seinien marmoripinta ja väritys mukailevat tarkasti alkuperäistä suunnitelmaa.

Hankkeen toisena pääarkkitehtinä toimineen, muun muassa vaativaan restaurointisuunnitteluun erikoistuneen Trium Arkkitehtien Ilkka-Antti Hyvärinen arvostaa sitä, että Spondan hankkeessa uudistukset oli mahdollista tehdä täysin rakennusten ja arkkitehtuurin ehdoilla.

”Kohteissa tehtiin vaativaa ja päälle päin näkymätöntä konservointityötä, jolla on iso merkitys kohteiden historian ja arvon vaalimisessa. Huolellisesti entisöidyt ja houkuttelevat sisääntulot lisäävät merkittävästi myös keskusta-alueen mielenkiintoisuutta. Tällaiset hankkeet nostavat sekä kaupungin että Helsingin arkkitehtuurin arvoa”, Hyvärinen sanoo. 

Aulauudistuksessa konservoijat entisöivät upeita kattomaalauksia ja etsivät maalikerrosten alta tilojen alkuperäisiä värisävyjä. ”On tärkeää, että esiinotot jätetään diskreetisti esille, että niitä voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa”, arkkitehti Ilkka-Antti Hyvärinen sanoo.

Ahlstenin mukaan kehitystyössä kiehtovinta on se, että vanhatkin kohteet taipuvat moneksi ja niiden käyttötarkoitusta voidaan kehittää.

”Yksi hieno esimerkki käyttötarkoituksen muutoksesta on Iso Roobertinkatu 25, jossa vanha toimistotalomme muokattiin 240 lapsen päiväkodiksi ja samalla vastattiin kaupungin akuuttiin tilaongelmaan”, Ahlsten iloitsee.

Joskus eteen tulee myös tilanteita, joissa korjaava kehitystyö osoittautuu mahdottomaksi. Mannerheimintie 14 on Spondan ensimmäinen keskustarakennus, jonka kohdalla on päädytty purkavaan uudisrakentamiseen.

”Uudishanke antaa mahdollisuuden näyttää, että osaamme suunnitella myös tulevaisuuden arvorakennuksia. Kohteesta tulee yksi ydinkeskustan energiatehokkaimmista ja muuntojoustavimmista toimitaloista, joka lisää inspiroivilla tiloillaan ja korkealaatuisella designillaan koko ydinkeskustan elinvoimaa”, Ahlsten sanoo.

Kiinteistökehitys on kaupunkikehitystä

Ahlsten korostaa historiallisten kohteiden kehityshankkeissa yhteistyön merkitystä. Keskeisellä paikalla sijaitsevan, suojellun kiinteistön peruskorjaus tai uudisrakentaminen on aina kaupungin, kiinteistönomistajan ja Kaupunginmuseon yhteispeliä.

Spondan Legendat -opaskierrokset ovat avanneet arvokohteiden ovet myös kaupunkilaisille. ”Kierrosten huima suosio on osoittanut, että kaupunkilaiset kokevat yhteiseen historiaamme liittyvät tilat ja tarinat itselleen hyvin tärkeiksi”, Spondan Sampo Ahlsten sanoo.

Helsingin kaupungin asemakaavoituksen eteläisen yksikön päällikön, arkkitehti Janne Prokkola pitää yrityksiä keskeisinä toimijoina kaupunkikuvan kehittämisessä.

”Keskustan tontit ovat pääasiassa yksityisomistuksessa, joten kiinteistönomistajien aloitteellinen kehitystyö on keskeistä koko kaupunkikehityksen kannalta. Isoimmat toimijat ovat mukana myös kaupungin elinkeinon kehittämisen yhteistyöryhmissä”, Prokkola sanoo.

Arkkitehdin mukaan arvorakennusten vaaliminen on tärkeää niin kaupungille, kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin.

”Arvotalot luovat kaupungin identiteetin, niitä rakastetaan ja niiden kautta opitaan kaupunkimme ja maamme historiaa ja kulttuuria. Keskusta-alueen historialliset rakennukset, puistot, torit, katuakselit, näkymät ja koko kaupunkirakenne luovat ainutlaatuisen kudelman, jollaista ei löydy muualta Suomesta”, Prokkola kiteyttää. 

Sponda valittiin kansainvälisessä GRESB-vastuullisuusvertailussa oman alansa Global Sector Leaderiksi >>

Kurkista sisään historiallisiin taloihin! Spondan Legendat -omatoiminen opaskierros avaa ovet yli 100-vuotiaisiin arvorakennuksiin! 

Avainsanat:

Jaa

Kiinnostuitko kiinteistöistämme? Tutustu toimitiloihimme.