• Artikkelit
  • Vaikuttavaa arkkitehtuuria ja kiehtovia tarinoita – Spondan Legendat -kävelykierrokset saivat innostuneen vastaanoton

Vaikuttavaa arkkitehtuuria ja kiehtovia tarinoita – Spondan Legendat -kävelykierrokset saivat innostuneen vastaanoton

Spondan Legendat -kävelykierroksella ihmeteltiin, miten vaikuttavia tiloja ja tarinoita satavuotiaiden arvokohteiden porraskäytäviin ja aulatiloihin kätkeytyy. ”Sisääntulot toimivat aikanaan rakennusten käyntikortteina”, kiteyttää Arkkitehtuurimuseon asiantuntija Petteri Kummala.

Spondan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetty kävelykierros alkaa Rautatientorin laidalla sijaitsevasta Fennian talosta. Astuminen juhlalliseen, vihreällä marmorilla koristeltuun uusbarokkiseen eteishalliin siirtää kadulla kulkijan hetkessä toiseen maailmaan.

Kierrokselle osallistujat kiinnittävät huomiota Fennian sisäänkäynnin yläpuolelta löytyviin sinivalkoisiin vaakunoihin. Kummalan mukaan on oletettua, että historiallisen rakennuksen sisällä on syntynyt myös tunnetumpi sinivalkoinen tunnus – Suomen lippu.  

”Grand Hotel Fennia tunnettiin 1900-luvulla seurapiirien näyttäytymispaikkana ja talon loisteliaassa talvipuutarhassa järjestettiin aikakautensa hienoimpia juhlia”, kierroksen oppaana toimiva Kummala taustoittaa.

Poliittinen kannanotto ja klassismin riemuvoitto 

Rakennuksen ulkopuolella Kummala kehottaa vierailijoita nostamaan katseet Fennian fasadin yläreunaan, jossa komeilevat Suomen vaakuna ja lista eurooppalaisten kaupunkien nimiä.

”On hämmästyttävää, että talon valmistuessa 1899 sallittiin näin vahva poliittinen kannanotto. Elettiin Venäjän vallan aikaa, mutta Helsingin keskeisimmällä paikalla Suomen julistettiin kuuluvan idän sijasta vahvasti länsieurooppalaiseen perintöön.”

Keisari Aleksanteri II:n vuonna 1870 rakennuttama loistelias poikalyseo tunnetaan tuttavallisemmin Aleksanterin kymnaasina. Historiaa huokuvan arvorakennuksen valtteja ovat näyttävä sisääntuloportaikko, alakerrosten huima huonekorkeus ja isot wieniläishenkiset salit.

Kierroksen seuraava kohde on Mannerheimintie 16, joka tunnetaan tuttavallisemmin elokuvateatteri Capitolin talona. Ulko-oven takaa avautuu näyttävillä koristemaalauksilla ja kiemuraisilla valurautakaiteilla koristeltu porrashuone. Kummalan mukaan illusoriset koristemaalaukset ovat 1890-luvun taiteilijoiden käsialaa.

”Capitolin taloa pidetään aikansa pisimmälle vietynä interiööriteoksena ja 1920-luvun klassismin kokonaistaideteoksena”, Kummala selittää.

Vaikka Mannerheimintien kulmassa sijaitsevan Bulevardi 1:n uusrenessanssinen julkisivu on prameine kaari-ikkunoineen komea ulkoapäin, sen vaikuttavin nähtävyys löytyy sisäpuolelta. Kohde sisältää monen osallistujan mielestä kävelykierroksen upeimman porraskäytävän.

Traagisia kohtaloita ja kerroksellista arkkitehtuuria

Seuraavaksi ihastellaan Aleksanterin kymnaasina tunnetun Mannerheimintie 6:n mahtipontista portaikkoa ja monen vierailijan mielestä kierroksen upeinta, Bulevardi 1:n­, porraskäytävää.

Erottajankatu 7:n kohdalla kuullaan rakennuksen arkkitehtia kohdannut traaginen tarina – ja ihmetellään, kuinka mestarillisesti myöhäisjugendilainen arkkitehtuuri yhdistyy sisäpihalla moderniin lasiseinäiseen arkkitehtuuriin.

Spondan pääkonttori on hyvä esimerkki kerroksellisesta rakentamisesta, jossa moderni lasiseinäinen arkkitehtuuri yhdistyy sulavasti myöhäisjugendilaiseen arkkitehtuuriin. Arkkitehturiset taidonnäytteet löytyvät usein suojatuilta sisäpihoilta, jonne ei hoksaa kurkistaa ilman opasta.

”Kierroksen tarkoituksena on tuoda esiin asioita, jotka jäävät kaupungilla kulkiessa helposti piiloon. Spondan kohteiden esittely ja niiden kerroksellisuus avaavat myös näkökulman kestävään tulevaisuuteen”, Kummala sanoo.

Missiona yhteisen historian vaaliminen

Spondan ja Arkkitehtuurimuseon yhdessä järjestämät kävelykierrokset lanseerattiin alun perin Suomen juhlavuoden 2017 kunniaksi. Suuren suosion saaneet kierrokset päätettiin uusia Spondan 30-vuotisjuhlavuonna.

”Haluamme kiinteistönomistajana vaalia yli 100-vuotiaiden arvorakennustemme arkkitehtuuria ja historiaa. Avoimet kierrokset tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden kurkistaa suljettuihin kiinteistöihin ja kuulla kiehtovia tarinoita omasta lähihistoriasta”, Spondan brändi- ja markkinointipäällikkö Anita Riikonen taustoittaa.

Suljettujen ovien takaa löytyy toinen toistaan kauniimpia porrashuoneita. Koristelut heijastavat usein 1900-luvun alussa vallinnutta vahvaa hierarkiaa. Alimmat, isäntäväen käytössä olleet kerrokset koristeltiin huolellisesti ja ylimmät, palvelijoiden kerrokset vaatimattomammin.

Arvorakennusten vaaliminen tarkoittaa sitä, että Spondan jokaiselle kiinteistölle on laadittu oma ylläpito- ja korjausohjelma, jota yritys noudattaa suunnitelmallisesti. Kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon ja kunnostamiseen myös investoidaan merkittävästi joka vuosi.

Kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon ja kunnostamiseen investoidaan joka vuosi.

Riikosen mukaan myös yhä useampi yritys etsii uniikkeja toimitiloja, joilla on takanaan kiehtova tarina.

”Lisäarvoa haetaan erityisesti juuri nyt, kun työntekijöitä halutaan korona-ajan jälkeen houkutella takaisin toimistolle. Historiallisetkin puitteet muokkautuvat nykyajan hybridityöhön, kun tilat suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä tilasuunnittelijoiden ja meidän toimitila-ammattilaisten kanssa.”

Vuonna 1905 Korkeavuorenkadun korkeimmalle kohdalle valmistuneen kivilinnan voisi kuvitella ennemmin Prinsessa Ruususen asunnoksi kuin entiseksi puhelinyhdistyksen pääkonttoriksi. Rakennuksen arkkitehtonisia helmiä ovat upea portaikko ja julkisivun erivärisistä kivistä tehty graniittivuoraus. 

Tutut keskustakohteet uusin silmin

Kierroksen toiseksi viimeinen kohde on Lars Sonckin suunnittelema Helsingin puhelinyhdistyksen pääkonttori, jota voisi ensinäkemältä erehtyä luulemaan Prinsessa Ruususen kotilinnaksi. Osallistujat saavat tehtäväkseen etsiä mahtipontisesta julkisivusta elementtejä, jotka viittaavat talon rakennuttajaan.

Kierros päättyy Spondan pääkonttorin pihalle, jossa jokainen vierailija saa kertoa kierrokselta oman suosikkikohteensa. Innostuneen puheensorinan jälkeen selviää, että lähes jokainen käyntikohde on jäänyt erityisenä jonkun mieleen.

”Tuttuja keskustarakennuksia katsoo nyt ihan uusin silmin – ja jatkossa osaa katsoa kaduilla liikkuessa myös ylöspäin”, eräs vierailijoista kiteyttää.   

Yhdessä tai omatoimisesti

  • Sponda järjestää alkukesän 2022 aikana kävelykierrokset (kaikki ryhmät ovat täynnä).
  • Kierrokset esittelevät yli satavuotiaiden ydinkeskustakiinteistöjen aulatiloja ja porraskäytäviä.   
  • Kierroksen voi toteuttaa myös omatoimisesti Spondan esitteen avulla – esite on ladattavissa täältä.

Sponda uudisti keskustakohteiden aulatilat ”Aula toimii sisääntulona yrityksen brändiin” >>

Avainsanat:

Jaa

Kiinnostuitko kiinteistöistämme? Tutustu toimitiloihimme.