Helsingin keskusta vetää kovan osaamistason yrityksiä
Etätyöbuumi muutti toimitilojen roolia ja sai yritykset kilpailemaan laadukkaista ja parhailla paikoilla sijaitsevista toimitiloista. Kiivain kysyntä keskittyy Helsingin ydinkeskustaan, joka pystyy tarjoamaan yrityksille Suomen parhaat palvelut ja kulkuyhteydet.
Pandemian aikana lisääntynyt etätyö herätti kysymyksen toimitilojen tulevaisuudesta. Helsingin kaupungin asemakaavoituksen eteläisen yksikön päällikkö Janne Prokkola tarkastelee Helsingin ydinkeskustan kehitystä isommasta mittakaavasta.
Suomen merkittävin innovaatio- ja työpaikkakeskittymä sijaitsee yllättävän pienellä alueella.
”Pääkaupungit ja niiden keskustat selviävät kriiseistä aina parhaiten. Ne voivat muuttaa murrosvaiheissa muotoaan, mutta pitkässä juoksussa niiden vetovoima aina kasvaa”, Prokkola sanoo.
Asiantuntija näkee Helsingin keskustan ennätysmäisen toimitilakysynnän ajurina, joka nopeuttaa koronasta toipumista ja kiihdyttää keskustan elinvoimaisuuden kasvua.
”Vaikka etätyö on tullut jäädäkseen, hybridityö ja kasvava tilatehokkuus vetävät ydinkeskustaan aiempaa enemmän jalkapareja. Samalla kaupan murros ja yhteisöllisyyden kaipuu luovat keskustaan uudenlaisia palveluita ja yhteisöjä, mikä tullee lisäämään alueen vetovoimaa entisestään.”
Ainutlaatuinen kaupunkikulttuuri
Suomen merkittävin yritystoiminnan ja työpaikkojen keskittymä sijaitsee hämmästyttävän pienellä alueella. Helsingin ydinkeskustaksi nimitetään muutaman neliökilometrin kokoista, päärautatieaseman ympärille levittäytyvää aluetta. Alueella sijaitsee lähes puolet Helsingin seudun toimistotyöpaikoista.
Keskusta-alueen yrityksissä kova tuottavuus ja osaaminen kulkevat käsi kädessä.
Prokkolan mukaan keskustan elinvoimaisuus syntyy sen laaja-alaisesta käyttäjäkunnasta.
”Alueella liikkuu asukkaiden ja työntekijöiden lisäksi turisteja, opiskelijoita ja ostosmatkalaisia, jotka luovat alueelle ainutlaatuisen ja jatkuvasti kehittyvän kaupunkikulttuurin.”
Helsingin ydinkeskustasta löytyy tutkimusten mukaan eniten kovan osaamistason yrityksiä sekä suvaitsevaisia ja hyvin koulutettuja työntekijöitä. Alue vetää myös ulkomaisia yrityksiä ja sijoittajia.
Prokkola vertaisikin Helsingin keskustaa muiden kotimaisten toimitila-alueiden sijaan mieluummin toisiin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin.
Kaikki valtakunnalliset keskustelut ja lobbaukset tapahtuvat kaupungin ytimessä.
”Helsingin keskusta erottuu kansainväliselläkin tasolla kilpailukyvyllään, toimivuudellaan, luonnonläheisyydellään sekä turvallisuudellaan. Keskustaa leimaa globaalius, mutta samalla myös helppo ja toimiva arki.”
Jatkuvasti kehittyvä keskusta
Kaupungin uuden strategian teemana on Kasvun paikka. Kaupungista ja sen keskustasta halutaan kehittää entistä elinvoimaisempi ja turvallisempi paikka lähiluontoa ja kulttuuriperintöä kunnioittaen.
Keskustan isoimmat kehityshankkeet ovat Elielinaukion ja Eteläsataman Makasiinirannan uudistaminen. Kummastakin on järjestetty kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka finalistit esitellään kaupunkilaisille kuluvan vuoden aikana.
Keskusta kasvaa myös ulospäin, Vallilasta on kehittymässä yhteisöllinen yritys- ja kulttuurikeskittymä ja Bulevardin päähän Hietalahdenrantaan on tarkoitus luoda korkean profiilin yrityskeskittymä kivijalkapalveluineen.
”Yksi osa kaupunkistrategiaa on kävelykeskustahanke. Käveltävyys lisää keskustan viihtyisyyttä ja toisin kuin luullaan, joukkoliikenteen käyttäjät kuluttavat myös enemmän rahaa kuin autoilijat”, Prokkola sanoo.
Ydinkeskustan kehityssuunnitelmissa panostetaan Prokkolan mukaan voimakkaasti yrityksiä tukeviin toimintoihin, kuten liikerakentamiseen, toimistoihin ja palveluihin.
Maan parhaat palvelut ja kulkuyhteydet
Yksi yrityksiä alueelle vetävä tekijä on maan paras palveluntarjonta.
”Keskusta tarjoaa kansainvälisen tason kauppa-, viihde-, kulttuuri- ja ravintolapalvelut. Alueella on myös poikkeuksellisen paljon erikoiskauppoja, isoja kauppakeskuksia ja perinteisiä tavarataloja”, Prokkola luettelee.
Rikkaan palvelu- ja yrityskentän ansiosta keskustassa on erityisen vahva agglomeraatio eli kasautumisetu, jossa pienet ja isot kaupalliset toimijat sekä yritykset saavat tukea toisiltaan.
”Kaikki valtakunnalliset keskustelut ja lobbaukset tapahtuvat kaupungin ytimessä”, Prokkola kiteyttää.
Kansa kokoontuu Kauppatorille, kun jotain merkittävää tapahtuu.
Helsingin keskusta on myös joukkoliikenteen valtakunnallinen ja kansainvälisesti kytkeytyvä solmukohta, joten sijainti takaa yrityksille myös Suomen parhaat julkiset kulkuyhteydet. Vuonna 2026 valmistuvan Kruunusillat-raitiotiehankkeen ja Raidejokerin myötä keskustan saavutettavuus vain paranee.
Vankkumaton ykkösasema
Vaikka ydinkeskustan ympärille on noussut viime vuosina uusia kasvukeskuksia ja toimitila-alueita, Prokkola ei näe minkään niistä horjuttavan ydinkeskustan asemaa.
”Kansa kokoontuu Kauppatorille, kun jotain merkittävää tapahtuu. Helsingillä on yksi ydinkeskusta ja se kehittyy ja monimuotoistuu jatkuvasti.”
Prokkola korostaa, että keskustan ostovoima koostuu koko kaupungin asukkaista, sillä keskustaan saavutaan myös muista syitä kuin pelkän ostoksilla käynnin tai työn vuoksi.
”Keskustan erityislaatuisuus ja houkuttavuus perustuvat sen monipuoliseen tarjontaan, laadukkaaseen toimintaympäristöön sekä kaikille avoimiin julkisiin tiloihin ja tapahtumiin”, hän kiteyttää.
Keskustasijainti on kilpailuvaltti
Kansainvälisen kiinteistöalan neuvonantajayrityksen JLL Finlandin toimitusjohtajan Tero Lehtosen mukaan korona on muuttanut merkittävästi yritysten toimitilatarpeita.
”Toimistot toimivat yhä enemmän yhteisöllisinä kohtaamispaikkoina ja käyntikortteina asiakkaiden ja potentiaalisten työntekijöiden suuntaan. Omien tilojen lisäksi halutaan, että kiinteistö on teknisesti laadukas ja myös yleiset tilat ovat houkuttelevat”, Lehtonen määrittelee.
Myös sijainnin ja vastuullisuuden merkitys on kasvanut. Toimiston on oltava joka suunnasta helposti saavutettava ja kattavien palveluiden ympäröimä ja tilojen on tuettava yrityksen ESG-tavoitteita. Ykkösluokan sijainnilla halutaan kasvattaa myös brändiarvoa.
”Nämä kaikki toiveet toteutuvat Helsingin ydinkeskustassa, jonka a-luokan toimitiloista on tällä hetkellä lähes ennätysmäinen kysyntä. Yli 1 000 neliön, yhteen kerrokseen sijoittuvaa ja laadukasta toimitilaa alkaa olla alueelta jo vaikea löytää.”
Vastauksena yritysten tarpeisiin Sponda suunnittelee Helsingin ydinkeskustaan uutta korkeatasoista toimisto- ja liiketilakiinteistöä, jossa ensiluokkainen design yhdistyy kestävän rakentamisen periaatteisiin. Osoitteeseen Mannerheimintie 14 suunniteltu rakennus kohentaa Helsingin ydinkeskustan kaupunkikuvaa ja edistää osaltaan kaupungin ilmastotavoitteita. Uudisrakennukseen tulee vuokrattavaa tilaa yhteensä 16 900 neliötä, joista 12 300 neliötä on toimistotilaa.
Korkealaatuiset toimisto- ja liiketiloja vastaavat yritysten pääkonttoritilojen ja brändien lippulaivaliikkeiden vaatimustasoa. Kiinteistöstä on suunniteltu erittäin energiatehokas ja muunneltava. Nykyaikaiset toimitilat tarjoavat ensiluokkaista käyttömukavuutta – niin työntekoon kuin liiketilojen toimivuuteen.
Sponda toteuttaa nykypäivän tarpeita vastaavaa laadukasta toimitilaa keskustaan myös uudistamalla Fabian 21:n ja Fennia-korttelin tiloja.
Keskusta vetää osaamisintensiivisiä yrityksiä
Keskustassa pitkään kiinteistöomistajana toimineella Spondalla on selkeä näkemys siitä, millaisia yrityksiä alue vetää ja miksi.
”Suurin osa yrityksistä kuuluu osaamisintensiiviseen luokkaan, jossa kova tuottavuus ja osaaminen kulkevat käsi kädessä. Alueelta löytyy muun muassa laki-, rahoitus- ja finanssialan yrityksiä sekä runsaasti it-, konsultti- ja pelifirmoja,” Spondan Director of Office Leasing Harri Autio luettelee.
Kiinteistökehittäjänä Spondalle on tärkeää, että ydinkeskustan arvokiinteistöt elävät ajassa. Suojeltuja arvokohteita uudistetaan historiaa kunnioittaen ja kohteisiin rakennetaan pyöräparkkeja, sosiaalitiloja ja sähköautopaikkoja.
Kiinteistöt kasvavat ekosysteemeiksi
Spondan kiinteistökehitystä ohjaa koronan myötä entistä vahvemmin ekosysteemiajattelu. Kivijalkoihin pyritään valikoimaan sellaisia liikkeitä ja palveluita, jotka vastaavat myös toimitila-asiakkaiden tarpeisiin. Näin kaikki osapuolet hyötyvät – asiakkaiden palvelutarjonta laajenee ja kivijalkaliikkeiden kassavirta kasvaa.
”Omistamme keskustasta kymmeniä arvokiinteistöjä ja kaksi kauppakeskusta, joten vaikutamme vahvasti alueella toimivien ihmisten ja yritysten arkeen. Kehittämme kiinteistöjämme jatkuvasti ja luomme ympärillemme elävää kaupunkikulttuuria muun muassa järjestämällä avoimia yleisötapahtumia ja tukemalla keskustan viihtyisyyttä lisääviä hankkeita”, Autio sanoo.
Kiinnostuitko keskusta-alueesta – tutustu vapaisiin kohteisiin >>
Spondan arvokohteet kertovat Suomen historiasta – lue kiehtovat tarinat! >>
Artikkelia päivitetty maaliskuussa 2023.
Jaa
Kiinnostuitko kiinteistöistämme? Tutustu toimitiloihimme.
-
Mikonkatu 17
201 – 448 m²Kluuvi, Helsinki -
Mikonkatu 15
88 – 2249 m²Kluuvi, Helsinki -
Kaivokatu 8 A-B
588 – 2324 m²Kluuvi, Helsinki -
Mannerheimintie 20
838 m²Kamppi, Helsinki -
Mannerheimintie 14-20
m²Kamppi, Helsinki -
Bulevardi 1/Mannerheimintie 2
72 m²Kamppi, Helsinki -
Erottajankatu 5
78 – 273 m²Kaartinkaupunki, Helsinki -
Fabianinkatu 21
33 – 2750 m²Kaartinkaupunki, Helsinki -
Mikonkatu 19
94 m²Kluuvi, Helsinki -
Kaisaniemenkatu 2b
m²Kluuvi, Helsinki -
Kaisaniemenkatu 4
m²Kluuvi, Helsinki -
Vuorikatu 14
83 – 1985 m²Kluuvi, Helsinki