Psykologi Ville Ojanen: ”Aito läsnäolo synnyttää tuottavinta vuorovaikutusta – sitä on työelämässä alle 10 %”
Psykologi Ville Ojasen mukaan työelämässä tapahtuu kolmenlaista vuorovaikutusta. Siitä lähes 90 % on kaikkein heikoimmin tuottavaa, muodollista vuorovaikutusta. Mitä tuottavin, reflektiivinen vuorovaikutus on ja miten sitä voi oppia?
Spondan esiin nostaman läsnäoloteeman taustoittaja, aivotutkimukseen perehtynyt psykologi Ville Ojanen pitää nykypäivän tietotyössä suurimpana haasteena aivokeskeisyyttä. Tämä näkyy hänen mukaansa hyvin siinä, minkälaista vuorovaikutusta yrityksissä harjoitetaan.
”Työelämässä lähes 90 % kaikesta vuorovaikutuksesta on aivokeskeistä tiedonsiirtoa eli muodollista vuorovaikutusta. Sitä kuvaavia sanoja ovat agenda, aikataulutus, tuottavuus ja tehokkuus”, Ojanen määrittelee.
Reflektiivinen vuorovaikutus luo keskinäistä arvostusta ja innovatiivista ajattelua.
Muodollinen vuorovaikutus on lisääntynyt Ojasen mukaan digitalisaation myötä, kun ihmiset ovat ryhtyneet tekemään töitä entistä enemmän toisistaan erillään.
On unohtunut, että ihminen on lajityypiltään kollektiivinen olento, jonka paras suorituskyky syntyy yhteyden kokemisen kautta.
Kolmenlaista vuorovaikutusta
Muodollisen vuorovaikutuksen ohella työelämässä tapahtuu Ojasen mukaan epämuodollista vuorovaikutusta. Sitä esiintyy silloin, kun kohdataan käytävällä satunnaisesti, jutellaan niitä näitä, jaetaan kehollista energiaa ja rakennetaan keskinäistä luottamusta.
”Epämuodollinen vuorovaikutus on yhteistyön ja yhdessä oppimisen kannalta tehokkaampaa kuin muodollinen vuorovaikutus, mutta sen vaikutuksia on satunnaisuuden vuoksi vaikea mitata.”
Kolmatta ja inhimillisesti vaikuttavinta vuorovaikutusta Ojanen kutsuu reflektiiviseksi eli oppivaksi vuorovaikutukseksi.
Oleellista on, että arkeen luodaan reflektointiin sopivia tiloja ja tilaisuuksia.
Se perustuu vahvaan läsnäoloon ja yhteyteen, jonka kautta syntyy keskinäistä arvostusta ja innovatiivista ajattelua.
”Reflektiivisessä vuorovaikutuksessa ihmiset tavallaan valmentavat ja kehittävät toisiaan. Se loistaa yrityksissä usein poissaolollaan, vaikka nykypäivän työelämä on täynnä sen puutteesta aiheutuvia ongelmia”, Ojanen sanoo.
Oppiva vuorovaikutus vaatii läsnäoloa
Psykologin mukaan reflektiivisen vuorovaikutuksen harjoittelu aloitetaan keskittymällä läsnäoloon. Se vaatii tietoista pysähtymistä, sillä ihmisen aivoissa risteilee päivässä lähes 60 000 jäsentymätöntä ajatusta ja niistä suurin osa liittyy menneisyyteen tai tulevaisuuteen.
Tietoisessa läsnäolossa ollaan tunteiden, ajattelun ja kehollisten aistimusten kautta yhteydessä kolmeen suuntaan – itseen, toisiin ja ympäristöön.
”Pyritään tiedostamaan se, mistä olen tietoinen juuri nyt ja mitä aistimuksia tunnen. Oleellista on erottaa, mitkä ajatukset ja tunteet liittyvät tähän hetkeen ja keskittyä vain niihin”, Ojanen kuvailee.
Hyväksyvä ja arvostava ilmapiiri lähtee rakentumaan psykologin mukaan siitä, kun viestitämme kehollamme ja sanoillamme, että tämä hetki ja kohtaaminen on juuri nyt maailman tärkein asia – ja olemme aidosti ja uteliaasti kiinnostuneita myös muiden ihmisten ajatuksista.
Läsnäolo vaatii pysähtymistä – suurin osa ajatuksistamme liittyy menneeseen tai tulevaan.
Turvallinen ilmapiiri luo edelleen perustan reflektiiviselle vuorovaikutukselle, jossa asioita jaetaan, pohditaan ja ymmärretään syvällisemmin.
”Mitä olennaisemmista asioista henkilöstön kesken puhutaan, sitä enemmän syntyy yhteyttä. Syvällisten keskustelujen pohjalta syntyvä luottamus ja yhteenkuuluvuus auttavat selviytymään myös työelämän haasteista ja keksimään ongelmiin ratkaisuja.”
Oma väki valokeilaan
Ojanen kannustaa yrityksiä luomaan arkeen säännöllisiä, reflektiivisen vuorovaikutuksen hetkiä. Sellaisia voivat olla yrityksen sisäiset torikokoontumiset, alustukset, väittelyt tai paneelikeskustelut. Tai etäpalavereiden alussa pidetyt rennot ideointi- tai ongelmanratkaisuhetket.
”Oleellista on oman väen esiin nostaminen. Se vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta ja auttaa henkilöstöä oppimaan toisiltaan”, Ojanen sanoo.
Hän muistuttaa, että jo pelkkä reflektiivinen vuorovaikutus on itseisarvo. Vuorovaikutuksen ei välttämättä tarvitse johtaa välittömiin muutoksiin tai konkreettisiin tuloksiin, vaikka usein se niin tekeekin – joko suoraan tai epäsuorasti.
”Reflektiivisen vuorovaikutuksen arvo piilee itse prosessissa. Arvostava, avoin ja syvälliseen ajatteluun ja ymmärtämiseen johdattava vuorovaikutus toimii ikään kuin katalyyttina, joka vahvistaa tiimihenkeä, helpottaa oppimista ja lisää työhyvinvointia”, Ojanen määrittelee.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ravistelee työelämää viestimällä ihmisyyden tärkeimmän arvon, läsnäolon, merkityksestä. Mitä voimme yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana saavuttaa, jos olemme aidosti läsnä siinä mitä teemme? Mitä tapahtuu, jos kadotamme lopullisesti tärkeimmän voimavaramme?
Sponda jakaa viestinnässään myös konkreettisia ohjeita läsnäolon ja reflektiivisen vuorovaikutuksen harjoittamiseen, läsnäolevan organisaation rakentamiseen ja yhteisöllisyyttä synnyttävien toimitilojen suunnitteluun. Tilaa uutiskirje, niin saat kaikki sisällöt suoraan sähköpostiisi. Löydät julkaisut myös sivustolta sponda.fi tai sosiaalisesta mediasta hashtageilla #lasnaolo ja #FlipForPresence.