Sponda kaipaa työelämään puhetta läsnäolon merkityksestä: ”Mitä tapahtuu, jos kadotamme lopullisesti tärkeimmän voimavaramme?”
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ravistelee työelämää nostamalla esille ihmisyyden tärkeimmän arvon ja voimanlähteen, läsnäolon, merkitystä. Mitä voimme saavuttaa, jos olemme aidosti läsnä siinä mitä teemme?
Spondan ajamaa läsnäolon teemaa taustoittaa inhimillisen työelämän puolestapuhuja, aivotutkimukseen perehtynyt psykologi Ville Ojanen. Yli 20 vuotta työelämää läheltä seuranneen psykologin mukaan yksi suurimmista vaikuttimista työelämän ongelmien taustalla on aidon läsnäolon puute. Suorituskeskeinen työelämä korostaa ajattelua ja kognitiota ja ohjaa vuorovaikutuksen painopistettä liikaa aivoihin.
Olemme työelämässä liikaa päissämme.
”Aivot ja rationaalinen ajattelu ovat ottaneet työelämässä ylivallan ja ihminen on kadottanut lajityypilleen ominaisimman tavan olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Kun vuorovaikutus kaventuu pelkäksi tiedonsiirroksi, ihmisyyden tärkein ja hyödyllisin voimavara jää hyödyntämättä”, Ojanen sanoo.
Sponda on ryhtynyt juurruttamaan läsnäolon teemaa sisältä ulospäin. Keväällä 2024 yrityksessä käynnistyivät Ojasen vetämät valmennukset, joissa käsitellään läsnäolon tärkeyttä ja tarjotaan konkreettisia työkaluja sen kehittämiseen. Syksyllä 2024 Sponda alkaa tarjota läsnäoloa käsitteleviä luentoja ja valmennuksia myös asiakasyrityksilleen.
Kaiken takana on yhteys
Ojasen mukaan läsnäolo on ihmisen selviytymiselle, kehittymiselle ja toimintakyvylle sama perusfundamentti kuin algoritminen laskenta tekoälylle. Ihmisten välisen yhteyden syntyminen vaatii aitoa läsnäoloa, jossa ollaan ajattelun, tunteiden, aistihavaintojen ja kehollisten tuntemusten kautta yhteydessä kolmeen eri suuntaan – itseen, toisiin ja ympäristöön.
Psykologi Ville Ojasen mukaan yhteisöllisyydellä on moninkertainen vaikutus inhimilliseen tuottavuuteen verrattuna stressipohjaiseen tietotyöhön. ”Aito läsnäolo synnyttää arvostusta ja luottamusta, jotka luovat parhaan kasvualustan innovaatioille”, Ojanen sanoo.
”Kun kaikki yhteydet toimivat, syntyy merkityksellisiä kokemuksia, kuten luottamusta, arvostusta ja turvallisuutta. Nämä puolestaan rakentavat hyvinvointia ja luovat parhaan kasvualustan yksilön kehittymiselle ja yrityksen menestymiselle.”
Miten yrityksissä sitten voitaisiin parantaa läsnäoloa ja reflektiivistä vuorovaikutusta? Onko etätöistä siirryttävä takaisin lähityöhön?
Ojasen mielestä tärkeämpää olisi miettiä, olemmeko kohtaamisissa aidosti läsnä.
”Aito yhteys voidaan saavuttaa minkä tahansa teknologian avulla, kun perusta läsnäololle ja luottamukselle on luotu. Ongelma on se, jos yhteyttä ei synny ja vain ajatukset ja tieto vaihtuvat.”
Ihmisen paras suorituskyky syntyy yhteyden kokemisen kautta.
Esimerkiksi etäpalavereissa pyritään Ojasen mukaan usein tehokkuuteen inhimillistä dataa karsimalla. Vältetään kuulumisten vaihtoa tai laitetaan kamera pois päältä.
”Syntyy aivojen luoma harha siitä, mikä on tehokasta, vaikka todellisuus on juuri päinvastoin.”
Toimistopäivien yhteisöllisyys ja läsnäolo synnyttävät Ojasen mukaan kantoaallon, joka kannattelee henkilöstöä myös etäpäivinä. ”Hyötyjä ei synny, jos toimistolla istutaan luurit päässä omissa työpisteissä tai etäkokouksissa ja hymyillään toisille lasin takaa”, Ojanen sanoo.
Etätyön suurimpana riskinä psykologi pitää salakavalaa, jopa ankeuttavaa vaikutusta. Psykologin mukaan etätyön riskejä voidaan vähentää panostamalla toimistopäivinä vahvasti läsnäoloon.
”Salakavaluus syntyy siitä, että yhteenkuulumista rapauttava, sitoutumista ja työn merkityksellisyyttä vähentävä vaikutus tulee näkyviin vasta pidemmällä aikajänteellä. Kun luodaan yhteisiä reflektoinnin ja vuorovaikutuksen hetkiä ja niitä tukevia tiloja, syntyy yhteisöllisyyden kantoaalto, joka kannattelee etätöissä olemista. Halu yhdessä toimimiseen voimistuu”, Ojanen sanoo.
Flippaus – yksinkertainen mutta tehokas keino
Ojanen näkee työelämän kehityksessä kaksi isoa positiivista asiaa. Tekoäly tulee vähentämään formaalia, rutiininomaista työtä, mikä raivaa aikaa epäformaalille ja reflektiiviselle vuorovaikutukselle. Toinen ilonaihe on se, että nuoremmat sukupolvet harjoittelevat tunnetaitoja ja tietoista läsnäoloa jo koulussa.
Läsnäolo on supervoima, jota voi harjoitella, oppia ja johtaa.
”Me vanhemmat tarvitsemme käytännön triggereitä muistuttamaan läsnäolon tarpeesta. Tässä hyvänä esimerkkinä toimii Spondan ideoima Flip for presence -eetos. Kun flippaa, eli kääntää puhelimen alaspäin, voi osoittaa itselle ja muille olevansa tässä hetkessä sataprosenttisesti läsnä.”
Spondan ideoima flippauksen eetos kannustaa ihmisiä kääntämään puhelimen alaspäin ja keskittymään tähän hetkeen. Flippaus on esimerkki siitä, miten pienelläkin eleellä voidaan helpottaa yhteyden syntymistä ja luoda merkityksellisiä arvostuksen ja luottamuksen kokemuksia.
Läsnäolon psykologi uskoo nousevan tulevaisuudessa yritysten tärkeimmäksi menestystekijäksi.
”Yhteyden tarve ei ole mielipidekysymys, vaan biologiaan perustuva, ihmisyyden tärkein perusarvo ja voimavara. Ne yritykset, joissa ymmärretään panostaa läsnäoloon ja yhteyteen luovat hyvinvointia, keräävät parhaita osaajia ja synnyttävät kestävintä kasvua”, Ojanen kiteyttää.
Sponda jakaa viestinnässään myös konkreettisia ohjeita läsnäolon ja reflektiivisen vuorovaikutuksen harjoittamiseen, läsnäolevan organisaation rakentamiseen ja yhteisöllisyyttä synnyttävien toimitilojen suunnitteluun. Tilaa uutiskirje, niin saat kaikki sisällöt suoraan sähköpostiisi. Löydät julkaisut myös sivustolta sponda.fi tai sosiaalisesta mediasta hashtageilla #lasnaolo ja #FlipForPresence.
”Olen toiminut psykologina ja inhimillisen työelämän puolestapuhujana yli 20 vuotta. Yhteyden ja läsnäolon tarve ei ole mielipidekysymys, vaan biologiaan perustuva, ihmisyyden tärkein perusarvo ja voimavara. On hienoa, että Sponda isona yrityksenä tuo esiin läsnäolon ja hyvinvoinnin tärkeyttä ja herättää yrityksiä näkemään, millaisten arvojen varaan kestävää ja tuottavaa työelämää kannattaa rakentaa.” – Psykologi Ville Ojanen –
