Psykologi Pekka Tölli: ”Läsnäoleva organisaatio rakentuu arvostavista kohtaamisista”
Tulevaisuuden tietotyöyhteisön tärkeimpänä voimavarana ja menestystekijänä pidetään aitoa läsnäoloa. Hybridityö ja digitalisaatio vetävät ihmisiä kuitenkin yhä enemmän erilleen. Kuinka läsnäoleva ja yhteisöllinen organisaatio rakennetaan ja miten sitä johdetaan?
Yli 15 vuoden ajan yritysjohtamisen ja työhyvinvoinnin parissa työskennelleen, Mehiläisen johtavan organisaatiopsykologin, entisen pankkiirin ja McKinseyn konsultin, Pekka Töllin mukaan läsnäolevan työyhteisön rakentamista haastaa tällä hetkellä kaksi asiaa.
”Ensimmäinen on työelämään hiipinyt miellyttämisen tarve ja työyhteisöön sitoutumattomuus – ja toinen yleistynyt harhakäsitys siitä, että käymme töissä vain itseämme varten”, Tölli sanoo.
Ihmiset eivät sitoudu työpaikkaan, vaan toisiin ihmisiin.
Ensimmäisestä kohdasta hyvänä esimerkkinä toimivat Töllin mukaan liian väljät etätyökäytännöt. Kun yritetään toteuttaa kaikkien etätyötoiveet, yhteiset kohtaamiset vähenevät ja yhteisöllisyys murenee. Kasvokkain tapahtuva lähityö on usein sekä hyvinvoinnin että kehittymisen kannalta hedelmällisempää.
Toisessa haasteessa on psykologin mukaan kyse työhön liittyvän terveellisen yhteisvastuun häviämisestä.
”Työn antoisuus ja innostavuushan syntyy myös siitä, että autamme muita onnistumaan ja olemme heille läsnä. Eli käymme töissä myös muita varten, emme vain omia tarpeita täyttääksemme.”
Kolme askelta läsnäolevaan organisaatioon
Tölli tarkastelee läsnäolevan organisaation rakentamista kolmitasoisena prosessina, jossa kantavana ajatuksena toimii keskinäisen arvostuksen luominen. Tavoitteena on miettiä, millaisilla ratkaisuilla voidaan lisätä sitouttavia ja arvostavia kohtaamisia organisaatiotasolla, tiimitasolla ja yksilötasolla.
Liikkeelle lähdetään yksilötasolta, sillä Töllin mukaan yksilön vastuu läsnäolevan organisaation rakentumisessa on kaikkein suurin. Yksilötasolla tarkastelun kohteena ovat henkilöstön ominaisuudet ja asenteet. Millaiset läsnäolotaidot työntekijöillä on ja miten johtaja on läsnä työntekijöille – minkälaisiin asioihin hän suuntaa huomionsa?
”Jos työntekijä tuo raportin esimiehelle, on merkittävä ero, toteaako esimies, että miksi raportti tuli vasta nyt, vai katsooko hän silmiin ja lausuu vilpittömän kiitoksen tehdystä työstä”, Tölli sanoo.
Läsnäolevan organisaation arvostava ja turvallinen ilmapiiri antaa mahdollisuuden myös haastaa toisten tekemistä. ”Ideoiden jatkojalostaminen on vahvin yritystä eteenpäin vievä voima. Etätyössä ongelmaa jää helposti puntaroimaan yksin, lähityössä jo kahvitauolla voi saada asiaan useita kehitysideoita”, Tölli sanoo.
Psykologi viittaa tutkimukseen, jonka mukaan jo johtajan katseen suuntaamisella on iso merkitys.
”Ne työntekijät, joihin johtaja suuntaa huomion esimerkiksi palaverissa, ovat tutkitusti osallistuvampia kuin muut. Lounaalla viereen istumisella tai käytävällä juttelemisella on jo varsin iso merkitys.”
Yksilötason tehovoima on positiivinen palaute
Yksilötason tärkein johtamisen väline on Töllin mukaan myönteinen huomio ja positiivinen palaute. Niiden voima syntyy epälineaarisuudesta – pienikin palaute voi synnyttää jättimäisen vaikutuksen. Oleellista on se, että palaute on aitoa, ja konkreettista ja se annetaan saman tien, ei vasta kehityskeskustelussa.
Ne työntekijät, joihin johtaja suuntaa katseensa, ovat osallistuvampia kuin muut.
Psykologi muistuttaa, että jokaisella on tarve tulla nähdyksi töissä myös omana itsenään – ei vain suoritustensa perusteella. Hän kehottaa johtajia olemaan arvostavasti läsnä ja kiinnostumaan työntekijästä muulloinkin kuin onnistumisten tai epäonnistumisten hetkellä. Kriittistä palautetta antaessa hän kehottaa kuuntelemaan työntekijän näkökulman tarkasti ja tarjoamaan mahdollisuutta miettiä ratkaisua yhdessä.
”Tunnelin päässä täytyy aina näkyä valoa”, Tölli korostaa.
Tiimitasolla luodaan kohtaamistavat
Tiimitasolla Tölli kannustaa johtajia miettimään, miten työyhteisössä suhtaudutaan erilaisiin kohtaamistilanteisiin. Miten työkaveria tervehditään, millaisia palaveri-, tauko- ja palautumiskäytäntöjä suositaan ja miten tiimissä kerrotaan avuntarpeesta.
”On iso merkitys, sanotaanko huomenta kaikille tai pyydetäänkö kaikkia mukaan lounaalle. Jos ihmiset saadaan oivaltamaan, että kaikki ovat töissä toisiaan varten ja riippuvaisia tosistaan, rakentuu ilmapiiri, jossa neuvon kysyminen on helppoa ja yhteinen ideointi innostavaa.”
Läsnäolo tarjoaa Töllin mukaan parhaat olosuhteet johtajan tärkeimmälle työlle – tavoitteiden asettamiselle. ”Kun työyhteisöjen itseohjautuvuus lisääntyy, yrityksen yhteistä tarinaa ja tavoitteita on toistettava jatkuvasti. Ne konkretisoituvat parhaiten silloin, kun näemme toisemme ja työmme tulokset mahdollisimman usein.”
Avoimen keskustelukulttuurin ja turvallisen ilmapiirin luomisen ohella Tölli kehottaa johtajia kartoittamaan mistä työntekijät motivoituvat, ja mitä he kaipaavat tunteakseen itsensä arvostetuiksi. Motivaatiotekijöitä on psykologin mukaan vaikea oppia tuntemaan etänä, joten vaatii läsnäoloa ja herkkyyttä aistia, miten työntekijät reagoivat erilaisiin tilanteisiin. Joku voi kaivata sanallista kiitosta ja toinen lisää vastuuta. Jollekin julkinen kiitos on kiusallista ja toiselle lisävastuu rangaistus.
Kun henkilöstö tulee tutuksi, läsnäolevan tiimin johtaminen muistuttaa Töllin mukaan urheilujoukkueen valmentamista. Tiimissä voidaan rohkeasti kokeilla erilaisia pelipaikkoja ja haastaa työntekijöitä kokeilemaan erilaisia vahvuuksia.
”Hyvä johtaja auttaa työntekijää ymmärtämään itseään ja uskomaan osaamiseensa. Työntekijä taas on motivoituneimmillaan silloin, kun työn haasteellisuus ja hallinnan kokemus ovat tasapainossa.”
Organisaatiotasolla vedetään väki yhteen
Koko organisaatiota koskeviksi esimerkeiksi Tölli nostaa yrityksen sijainnin, toimitilat, etätyötavat ja yhteisten kohtaamisten normit.
”Tarkoituksenmukainen sijainti ja henkilöstön tarpeisiin suunnitellut tilat auttavat saattamaan ihmisiä yhteen. Tilaratkaisut ja arjen käytännöt ohjaavat, miten läsnäolo muutetaan hyvinvointia ja innovointia tuottavaksi vuorovaikutukseksi”, Tölli kiteyttää.
Ideoiden jatkojalostaminen on vahvin yritystä eteenpäin vievä voima.
Työnteossa syntyy psykologin mukaan todennäköisemmin hyvinvointia ja uusia ideoita, kun ihmiset pääsevät vaihtamaan ajatuksia muutenkin kuin intensiivisissä Teams-kokouksissa – spontaanit kohtaamiset yli tiimirajojen synnyttävät oivalluksia, joita ei muuten syntyisi.
Tölli muistuttaa, että läsnäoleva tiimi tarvitsee aikaa ja tilaa myös palautumiseen.
”Aito läsnäolo ja jatkuva vuorovaikutus on pitkäkestoisena kuormittavaa. Toimistolla on oltava hiljaisia tiloja, jotka mahdollistavat yksinolon ja -työskentelyn. Myös selkeät struktuurit vapauttavat energiaa kanssakäymiseen ja uutta luovaan ideointiin.”
Toimiston sijainnin ja tilojen merkitys läsnäolon luomisessa on psykologin mukaan korostunut hybridityön myötä. ”Helposti saavutettava sijainti ja työntekijöiden tarpeisiin suunnitellut tilat auttavat vetämään väen yhteen ja rakentamaan erilaisia kohtaamistilanteita. Ne ovat myös keino osoittaa arvostusta työntekijöitä kohtaan.”
Kasvu syntyy kohtaaminen kerrallaan
Vaikka läsnäoleva organisaatio rakentuu teoriassa kolmella eri tasolla, käytännössä se muotoutuu Töllin mukaan yksi kohtaaminen kerrallaan. Jokainen positiivinen, arvostava kohtaaminen vahvistaa halua työskennellä yhdessä ja suoriutua yhä paremmin omista tehtävistä. Läsnäolo ja keskinäinen arvostus muuttuvat psykologin mukaan vähitellen liimaksi, joka sitoo koko tiimiä yhteen.
”Ihmiset eivät sitoudu työpaikkaan, vaan toisiin ihmisiin. Syy pysyä töissä löytyy usein kannustavasta esimiehestä tai mukavista kollegoista. Samoin moni lähtee, jos kokee, ettei saa työlleen arvostusta tai työtä ei johdeta oikeudenmukaisesti.”
Pekka Tölli on johtava organisaatiopsykologi, jonka intohimo on ihmisten välinen arvostava kohtaaminen. Tölli työskenteli urallaan aiemmin pankkiirina ja McKinseyn konsulttina, jonka jälkeen hän opiskeli psykologiksi. Vuodet liike-elämän huipulla herättivät halun auttaa johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä voimaan hyvin ja lisäämään työn merkityksellisyyttä. Töllin mukaan työelämän tärkeimmät asiat ovat arvostava läsnäolo ja nähdyksi tuleminen – ne luovat pohjan sekä työntekijän että työyhteisön hyvinvoinnille ja menestymiselle.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ravistelee työelämää viestimällä ihmisyyden tärkeimmän arvon, läsnäolon, merkityksestä. Mitä voimme yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana saavuttaa, jos olemme aidosti läsnä siinä mitä teemme? Mitä tapahtuu, jos kadotamme lopullisesti tärkeimmän voimavaramme? Sponda jakaa viestinnässään myös konkreettisia ohjeita läsnäolon ja reflektiivisen vuorovaikutuksen harjoittamiseen, läsnäolevan organisaation rakentamiseen ja yhteisöllisyyttä synnyttävien toimitilojen suunnitteluun. Tilaa uutiskirje, niin saat kaikki sisällöt suoraan sähköpostiisi. Löydät julkaisut myös sivustolta sponda.fi tai sosiaalisesta mediasta hashtageilla #lasnaolo ja #FlipForPresence.