Aistit avuksi toimitilasuunnitteluun – esteettinen työympäristö lisää hyvinvointia ja suorituskykyä
Työelämä kuormittaa suomalaisia ennätysmäisen paljon. Tutkimuksen mukaan toimistolla on selvä yhteys työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Kokonaisvaltaisessa toimitilasuunnittelussa huomioidaan järkiratkaisujen ohella myös estetiikka ja tunteet.
Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Myös suomalaisten työtyytyväisyys, työkyky ja työnimu ovat laskeneet.
Etätyö on vakiintunut osaksi työelämää ja tutkimuksen mukaan sillä on työhyvinvointiin sekä myönteisiä että negatiivisia vaikutuksia. Työn fyysinen kuormittavuus vähenee ja työmatkoissa syntyy säästöä, mutta etätyö aiheuttaa yksinäisyyttä, työssä tylsistymistä ja heikentää työpaikkaan sitoutumista.
Toimistoissa piilee paljon potentiaalia
JLL:n valtakunnallinen kyselytutkimus nostaa esiin toimiston yhteyden työssä jaksamiseen ja työpaikkaan sitoutumiseen. Ne työntekijät, jotka ovat tyytymättömiä toimitiloihinsa, ovat tutkitusti myös keskimääräistä kuormittuneempia ja kyllästyneempiä työhönsä. Heistä peräti 40 % harkitsee jättävänsä työpaikkansa vuoden sisällä.
Työympäristöjen ja työtapojen kehittäjä Johanna Kiesiläinen-Riihelä peräänkuuluttaa toimitilasuunnitteluun eri aistien monipuolisempaa hyödyntämistä ja myönteisten esteettisten tunteiden huomioimista.
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä menestyvien yritysten taustalla.
”Meillä on lukuisia tutkimustuloksia siitä, miten estetiikalla ja aisteja huomioivalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa työnilon ja työhyvinvoinnin lisääntymiseen ja suorituskyvyn paranemiseen”, Kiesiläinen-Riihelä sanoo.
Neljä hyvinvoinnin osa-aluetta
Kiesiläinen-Riihelä jakaa työympäristön neljään eri osa-alueeseen. Jokaisen osa-alueen kohdalla voidaan miettiä mitkä asiat synnyttävät hyvinvointia ja työn iloa – ja lisäävät näin työmotivaatiota ja työn tuottavuutta.
Ensimmäiseksi osa-alueeksi Kiesiläinen-Riihelä nostaa yrityskulttuuriin, työtapoihin ja johtamiseen liittyvät asiat.
”On ensisijaista miettiä, mitkä ovat oman yrityskulttuurin vahvuudet ja sen luovuttamaton ydin, millaiset työskentelytavat ja -paikat motivoivat henkilöstöä, miten johtamisessa vaalitaan työniloa ja miten henkilöstö sitoutetaan muutokseen.”
Voimme lisätä työhyvinvointia vasta sitten, kun tiedämme, mitkä asiat meihin vaikuttavat.
Asiantuntija kannustaa yrityksiä kokeilemaan rohkeasti uudenlaisiakin työntekemisen ja tilankäytön ratkaisuja.
”Ei kaikissa toimistoissa tarvitse olla 500 neliön auditoriota. Tilalle voidaan suunnitella vaikka lemmikkiystävällisiä työhuoneita, keskittymistä edistäviä käsillä tekemisen tiloja tai yhteistyöyritysten kanssa jaettavia hybridityöpisteitä.”
Sijainnilla suurin merkitys
Seuraavaksi Kiesiläinen-Riihelä kehottaa tarkastelemaan toimitilakiinteistöä ja sen sijaintia.
”Toimitalolla on iso merkitys ammatillisen identiteetin rakentajana. Voi miettiä, rakentaako toimitalon sijainti, arkkitehtuuri, historia, tilojen laadukkuus tai vastuullisuus ammattiylpeyttä ja houkutteleeko kutsumaan asiakkaita? Henkilöstön kanssa voi pohtia myös, minkälaisia tunteita työmatkat, lähipalvelut ja ympärillä oleva miljöö synnyttävät.”
Tuoreen tutkimuksen mukaan etätyön tuottavuus on 18 % heikompaa kuin lähityössä.
Asiantuntija nostaa esiin erityisesti työpaikan saavutettavuuden. Suurin syy etätöihin jäämiselle on työmatkoihin kuluva aika ja raha, joten toimiston keskeisellä sijainnilla ja monipuolisilla liikenneyhteyksillä on henkilöstön hyvinvoinnille ja toimiston houkuttavuudelle ratkaiseva merkitys.
Aistit avuksi toimitilasuunnitteluun
Kolmanneksi osa-alueeksi Kiesiläinen-Riihelä nostaa toimiston fyysiset työolosuhteet. Millainen ilmanlaatu, valaistus, akustiikka, tuoksu ja värimaailma toimistossa on? Miten tilat joustavat erilaisiin tarpeisiin, mahdollistavatko ne taukoliikunnan tai luovat käsillä tekemisen hetket? Entä työergonomia – miltä työtuoli tuntuu ja onko omille tarvikkeille riittävästi tilaa?
Aisti-informaation merkitystä työhyvinvoinnin ja motivaation lisääjänä ei vielä tunnisteta.
”Työmatkojen jälkeen suurimman syyt etätöihin jäämiseen ovat työrauhan puute ja kova melutaso. On tärkeää, että toimistolta löytyy riittävästi hiljaista tilaa. Myös hyvä ilmanlaatu, optimaalinen valaistus ja yksilöllisesti säädetty työpiste parantavat keskittymistä ja edistävät terveyttä.”
Kiesiläinen-Riihelän mukaan hyvinvointia lisää myös arjen ja työn sujuva yhdistäminen – perheeseen liittyvät velvollisuudet ovat neljänneksi tärkein syy etätöihin jäämiseen.
Pienikin asia voi muuttaa radikaalisti ajatteluamme työn tekemisestä.
”Entä jos yritys houkuttaisikin työntekijöitä alan parhailla liikunta- tai vanhemmuuseduilla ja tarjoaisi toimitilojaan iltaisin tai viikonloppuisin työntekijöiden tai heidän perheidensä käyttöön?”
Työn tuunaamisella työnimua
Neljäs työhyvinvoinnin osa-alue syntyy Kiesiläinen-Riihelän mukaan siitä, miten työntekijät suhtautuvat omaan työhönsä ja kantavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Hän puhuu arjen kauneusrutiineista, joilla jokainen voi muuttaa kokemustaan työnteosta ja ilahduttaa arkeaan. Rutiinit voivat liittyä esimerkiksi työaamuun, pukeutumiseen, taukoihin tai oman työpisteen tuunaamiseen.
”Joku voi virittäytyä työpäivään meditoimalla, toinen valita työmatkareitin sen kauneuden mukaan ja kolmas voimaantua työmatkalle tehdystä musiikkilistasta. Joku taas inspiroituu söpöistä toimistotarvikkeista tai kävelypalavereista”, Kiesiläinen-Riihelä luettelee.
Työnantajia Kiesiläinen-Riihelä kannustaa auttamaan arjen rutiinien huomaamisessa ja mahdollistamisessa. Yritys voi järjestää vaikkapa teemapäiviä, joissa keskitytään erilaisiin rutiineihin tai työnantaja voi tarjota henkilöstölle niitä tukevia tiloja tai työsuhde-etuja.
Kuvissa esiintyvät toimistot: Naava Oy (Mannerheimintie 4), Unity oy (Kaivokatu 8), Logmore Oy, (Korkeavuorenkatu 35)
Työarjen kauneusrutiinit innostavat muokkaamaan työympäristöä – lue artikkeli!
Fabian 21 – paras kasvualusta kauneusrutiineille – tutustu kohteeseen!
Lähteitä:
- Työterveyslaitos: Miten Suomi voi -tutkimus, 2024
- JLL: Hybridityö nyt ja tulevaisuudessa, 2023–2024
- Akava Works: Työhyvinvoinnin tuottavuusvaikutukset tutkimuksen valossa, 2022
- National Bureau of Economic Research, Cambridge, 2023
- Johanna Kiesiläinen-Riihelä: Työarjen estetiikka, 2024