Työtilat ovat luovan ajattelun työkalu
Työtilojen merkitys korostuu, kun työn tekeminen pirstaloituu entistä lyhytjänteisemmiksi projekteiksi. Työtilat tuovat työskentelyyn pysyvyyttä ja voivat parhaimmillaan toimia samalla myös luovan ajattelun työkaluina. Tutut työtilat auttavat myös kykyämme muistaa ja hahmottaa asioita.
Näin arvioi aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.
Hänen mukaansa työtilat, samoin kuin työyhteisö, voivat vahvistaa kykyämme luovaan ajatteluun ja toimia työn hahmottamisen ja suunnittelun tukena.
Kun työskentelemme yhä useammin työpaikan ulkopuolella tai verkossa, ja kun työmme tulokset ovat harvoin kirjaimellisesti kouriintuntuvia, tarvitsemme luovan ajattelun tueksi konkretiaa.
”Tiimihuone fläppitauluineen tai Post it -lappuineen voi olla hyödyllinen työkalu ja turvallinen koti ajattelun kehittämiselle ja oppimiselle. Tilalla ja fyysisillä työkaluilla voidaan tehdä ajatustyöstä helpommin hahmotettavaa ja johdettavaa”, Saarikivi kuvailee.
Joustoa tarvitaan
Tilat voivat toimia myös aivojen ja ajattelumme ”jatkeena”.
”Kun muistelemme projektin kulkua, voimme palauttaa mieleemme sen tilan, jossa projektia tehdään ja esimerkiksi kanban-taulun, johon olemme koonneet eri tehtävät ja tiedon niiden etenemisestä”, Saarikivi sanoo.
”Hyvä esimerkki on myös monen tuntema perusniksi puheen muistamisessa: kun sijoitat puheen eri osat mielessäsi vaikka tuttuun työtilaan, pystyt työ-tilaa muistelemalla helpommin palauttamaan mieleen puheen sisällön”, hän jatkaa.
Nykyajan modernit, muuntuvat työtilat, joissa on erilaisia kohtaamisen paikkoja tai vetäytymistiloja, tarjoavat hänen mukaansa hyvän lähtökohdan luovaa ajattelua vaativalle työlle.
”Työtilojen joustavuus on avainasia, sillä asiantuntijat tarvitsevat eri tilanteissa erilaisia työnteon tapoja. Kun törmäytetään ihmisiä ja ideoita, syntyy uusia oivalluksia ja ajatuksia, mutta toisinaan kaipaa mahdollisuutta vetäytyä ja keskittyä häiriöttä.”
Digitalisaatio on suuri mahdollisuus
Työelämän murroksesta puhuttaessa nousevat nopeasti keskusteluun hyperpeikot digitalisaatio, automatisointi, ohjelmistorobotit ja tekoäly. Synkkien kauhukuvien sijasta Saarikivi suhtautuu pirteän positiivisesti digitalisaation megatrendeihin.
”Näen tämän murroksen suurena mahdollisuutena. Työrutiinien automatisointi vapauttaa aikaamme ja ajatteluamme vaativammalle, älykkäälle työlle. Tietokoneet suoriutuvat tehokkaammin ja virheettömämmin aiemmin älykkyyteen liitetyistä ominaisuuksista kuten muistista, keskittyneisyydestä tai loogisesta prosessoinnista”, Saarikivi sanoo.
Sen sijaan joustavaa päättelykykyä, strategian muuttamista, ympäristön muutoksiin reagointia tai luovaa ajattelua ja oppimista vaativissa työtehtävissä ihmis-aivot ovat Saarikiven mukaan yhä tehokkaimmat.
”Myöskään vuorovaikutustaitoja ei ole helppo automatisoida. Moderni työ tarkoittaa tulevaisuudessa entistä enemmän älykästä ongelmien ratkaisua. Itse asiassa työ ei ole muuttunut mihinkään, vaikka työnteko teknologisen kehityksen myötä muuttuu jatkuvasti. Työ on aina ollut toisten ihmisten ongelmien -ratkaisemista ja tarpeisiin vastaamista, sen ydin on pysyvä ja sitkeä ilmiö yhteiskunnassa”, hän sanoo.
Hämmenny, häröile ja mokaa
Saarikiven mukaan työelämässä on edelleen vallalla vanha teollinen tehokkuusajattelu, joka arvostaa kykyä tuottaa tuotteita tai palveluja nopeasti ja halvalla. Se istuu huonosti uuden työn maailmaan, joka tapahtuu laajasti verkostoituneessa, kompleksisessa liiketoimintaympäristössä ja rakentuu yhdessä tekemiselle. Uusi älykäs työntekijä osaa hyödyntää ja jalostaa monipuolisesti muiden ajatuksia ja ajattelua.
”On paljon tutkimuksia siitä, miten tärkeää yhteisöllisyys on terveydelle, motivaatiolle ja ihmiselle ylipäätään. Yhä useampi meistä tekee luovaa tietotyötä, jossa opimme koko ajan. Oppimiselle on leimallista hämmennys, häröily, epäselvyys ja mokaaminen. -Teollinen tehokkuusajattelu istuu tällaiseen luovaan työhön heikosti”, Saarikivi sanoo.
Työ on aina ollut toisten ihmisten ongelmien ratkaisemista ja tarpeisiin vastaamista, sen ydin on pysyvä ja
sitkeä ilmiö yhteiskunnassa.
Katri Saarikivi
- Tutkija Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Helsingin yliopistossa
- Toiminut vuosia työ- ja organisaatio-psykologian alalla.
- Keskittyy tutkimuksessaan oppimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviin aivotoimintoihin. Tavoitteena on auttaa työorganisaatioita hyödyntämään relevanttia uusinta tutkimustietoa ja tätä kautta menestymään paremmin monimutkaisissa, -muuttuvissa ympäristöissä.
Yhteisölliset työtilat kiinnostavat
Spondan yrityssuunnittelu- ja sijoittajasuhdejohtaja Pia Arrhenius valottaa, mitkä asiat puhuttavat juuri nyt toimitilamarkkinoiden tulevaisuusskenaarioiden saralla.
Miten Spondassa varaudutaan tulevaisuuden muuttuviin tilatarpeisiin?
”Olemme jo pitkän aikaa tiedostaneet asiakkaiden muuttuvat tilatarpeet. Spondan vuonna 2016 lanseeraama Mothership of Work -konsepti eli MOW on siitä hyvä esimerkki. Laajennamme tänä vuonna coworking-konseptiamme, koska näemme joustavan tila- ja sopimusmallin merkityksen etenkin pienille yrityksille. Otamme MOWsta saatuja oppeja mukaan myös muiden tilojemme suunnitteluun soveltuvin osin. Tilojen fyysisten ominaisuuksien osalta suurin osa tiloistamme on helposti muunneltavissa asiakkaiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.”
Onko yhteisöllisten tilojen tarpeen lisäksi nähtävissä jokin muu selkeä trendi, millaisia toimitilaratkaisuja haetaan?
”Kaikenkokoiset yritykset etsivät fyysisten tilojen lisäksi sellaisia paikkoja, missä olisi mahdollisimman helppo löytää myös liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia yhdessä muiden yritysten kanssa. Meidän tavoitteemme on paitsi tarjota toimivat tilat, myös mahdollisuuksien mukaan etsiä samanhenkisiä yrityksiä samaan paikkaan. Tämä ei koske vain pieniä yrityksiä, sillä isotkin tarvitsevat ärsykkeitä ja ajatuksia pienemmiltä toimijoilta.”
Miten digitalisaatio muuttaa työ- ja toimitiloja?
”Digitalisaatio on sana, jolle olen henkilökohtaisesti allerginen, koska sitä käytetään aika huolettomasti kuvaamaan kaikkea, mikä liittyy teknologiaan tai automaatioon. Itse kuvaisin muutosta ehkä pikemminkin miettimällä, miten teknologia muuttuu ja miten teknologia muuttaa ihmisten elämää. Fyysiset vaikutukset näkyvät kiinteistöjen lisääntyvässä teknologiassa ja kiinteistöhallinnan automatisoitumisessa. Sisällöllisesti kiinteistöissä on mahdollisuuksia edesauttaa yhteisöllisyyttä erilaisten sovellusten kautta.”
Miten milleniaalit muokkaavat työelämää?
Lähde: Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Demos Helsinki & Demos Effect
Asiantuntijaorganisaatioissa korostuu tulevaisuudessa yhä vahvemmin ihmisten sisäisen motivaation ruokkiminen. Rahallisen korvauksen merkitys vähenee. Milleniaaleilla eli 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntyneellä sukupolvella on selkeä halu päästä töihin organisaatioihin, joiden arvot he hyväksyvät. Sustainable Brands -ajatushautomon tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia milleniaaleista on valmiita palkanalennukseen, mikäli heidän työnantajansa noudattaa korkeita eettisiä ja vastuullisia arvoja.
Asiantuntijaorganisaatioissa erottuu kolmenlaisia työntekijöitä:
- Kunnialliset puurtajat: Työ perustuu tehtävien suorittamiseen. Oikeat tekijät on tärkeää sijoittaa oikeisiin paikkoihin. Työntekijä voi oppia uusia taitoja ja saada mestari-oppipoika-muotoista opastusta tullakseen monipuolisemmaksi tekijäksi.
- Taipuisat tekijätyypit: Asiantuntijuus on hajautunut suurista organisaatioista verkostoihin, joissa asiantuntijat myyvät osaamistaan toisilleen. Tekoäly auttaa asiantuntijoita ongelmanratkaisussa ja löytämään osaamiselleen kysyntää.
- Taikurien talous: Asiantuntijaorganisaatiossa on työntekijöitä vain vähän, ja heidän osaamisensa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Yksilön vahvuuksien tarkka ymmärtäminen ja yksilöllisten työntekotapojen optimointi on tärkeää. Asiantuntijoiden tukena ovat tekoälyassistentit sekä elämänhallinnassa yleisosaajien tuottamat palvelut.
Julkaistu 19.4.2017