Spondan suositut kävelykierrokset saivat jatkoa
Spondan syys-lokakuussa järjestämät kävelykierrokset yllättivät suosiollaan. Niinpä Sponda järjesti jatkoa, ja vei marraskuussa ihmisiä ihailemaan upeita porrashuoneita ja niiden taidetta yli satavuotiaissa keskustan arvokiinteistöissä.
Kasarmikadun korkeimmalla kohdalla sijaitsee Erottajan paloasema. Toisella puolen katua joukko kaupunkilaisia livahtaa ovesta sisään upeaan, Lars Sonckin suunnittelemaan jugendlinnaan.
Alkamassa on Spondan uusi kävelykierros, jossa päästään vierailemaan viiden arvokiinteistön portaikossa. Ensimmäinen kohde on vanha Helsingin Puhelinyhdistyksen pääkonttori osoitteessa Kasarmikatu 35.
Päästyämme kadulta sisään oppaanamme toimiva tutkija Petteri Kummala kertoo, että talossa on “aikakaudelle tyypillinen portaikko valopylväineen ja puukoristeluineen” ja että vuonna 1907 valmistuneessa talossa on rappauspintaan upotettu reliefi – “ehkä jotain puhelinyhtiöön viittaavaa”.
Ihmiset ottavat kännyköillä kuvia. Kummala kertoo, että Sonck suunnitteli samaan aikaan Eiran sairaalan.
Kävelykierrosten suosio yllätti
Kun Sponda aiemmin syksyllä järjesti Spondan Legendat -nimisiä kävelykierroksia, kaikki neljä kierrosta tulivat heti täyteen. Kierroksella esiteltiin Spondan omistamia yli satavuotiaita kiinteistöjä ja niihin osallistui yhteensä noin sata ihmistä.
Saman verran jäi kuitenkin jonoon. Kierrosten suosio tuli Spondalle yllätyksenä.
Niinpä niitä päätettiin jatkaa – tällä kertaa hieman kevyemmillä järjestelyillä. Uudella kierroksella pysytellään kiinteistöjen julkisissa tiloissa eli porraskäytävissä ja eteisauloissa. Spondan markkinointi- ja brändipäällikkö Anita Riikonen sanoo, että Spondan omistamissa yli satavuotiaissa kiinteistöissä on upeita porraskäytäviä.
“Niissäkin riittää paljon nähtävää. Portaikot toimivat aikoinaan kiinteistöjen käyntikortteina”, Riikonen sanoo.
Ainakin helsinkiläinen Leila Kettunen on tyytyväinen näkemäänsä. Kettunen ei mahtunut mukaan Legendat-kierrokselle. Nyt hän kiittää Spondaa siitä, että jonoon jääneille tarjottiin mahdollisuutta osallistua uudelle kierrokselle.
Kettunen kertoo halunneensa osallistua, koska Helsinki ja arkkitehtuuri ylipäänsä kiinnostavat.
“Yleensähän nämä ovet ovat kiinni. Eikä tänne muutenkaan voisi tulla yksin”, hän sanoo, kun siirrymme seuraavaan paikkaan.
Kettusen mukaan sekin on kiinnostavaa, että kävelykierroksille osallistuvat kyselevät paljon.
“Minäkin kyselen aina!” Kettunen nauraa.
Vanhat talot osa kulttuurihistoriaa
Osoitteessa Bulevardi 1 seisoo aikansa kuumimman arkkitehdin, Theodor Höjerin suunnittelema kivitalo. Kummalan mukaan täällä on kierroksen upein porraskäytävä.
Ja taas otetaan vähän kännykkäkuvia.
Kummala kertoo, että rakennus valmistui vuosina 1890-91 ja että sen porraskäytävän on maalannut kuuluisa koristemaalausliike Vuorio. Porraskäytävän maalauskoristeet heijastelevat talon sisäistä hierarkiaa. Ensimmäinen kerros on koristeellisin ja koristeellisuus vähenee, kun mennään ylöspäin. Palvelijoiden portaikot ovat vähiten koristeltuja.
Ihmiset kuuntelevat hartaina. Joku kysyy porraskäytävän hissistä. Sehän on selvästi lisätty jälkeenpäin.
Hisseistä puhutaan muissakin kohteissa. Ne herättävät paitsi kysymyksiä, myös tunteita. Bulevardilla huokaillaan myös, kun Kummala esittelee, minkälaiseksi osa portaikkoa maalattiin 1970-luvulla toteutetussa remontissa.
Kierroksen viimeisessä kohteessa, Hermesin uusrenessanssitalossa Kummala muistuttaa, että vastaavia taloja tuhottiin Helsingissä 1960-luvulla. Ihmiset pudistelevat epäuskoisina päitään. Kaikilla tuntuu olevan asiasta mielipide.
Anita Riikonen sanookin, että Sponda haluaa tuoda esille sitä, miten tärkeää on huolehtia vanhoista kiinteistöistä sekä niiden edustamasta kulttuurihistoriasta. Se oli yksi syy sille, miksi Sponda halusi avata kiinteistöjään yleisölle.
Sponda oli alunperin suunnitellut Legendat-kierroksen osaksi Suomi 100 -juhlavuotta. Koska kiinteistöt ovat kiinnostaneet niin monia, Sponda suunnittelee jatkavansa kierroksia jossain muodossa vielä ensi keväänäkin.
Julkaistu 14.11.2017