• Artikkelit
  • Spondan Legendat on kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle

Spondan Legendat on kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle

Sponda onnittelee satavuotiasta Suomea itsenäisyyspäivänä.

Suomalaiset yritykset toimialaan katsomatta ovat tänä vuonna osallistuneet Suomi 100 -juhlintaan erilaisin kampanjoin, tempauksin ja tapahtumin. Spondalla luonteva tapa juhlistaa löytyi sen liiketoiminnan ytimestä: vanhoista arvokiinteistöistä, jotka ovat olleet pystyssä koko maamme satavuotisen itsenäisyyden ajan.

Sponda omistaa Helsingin keskustassa 13 yli satavuotiasta arvokiinteistöä, jotka on satavuotiaan Suomen kunniaksi nostettu kuluneen syksyn aikana parrasvaloihin Spondan Legendat -kampanjan myötä.

Kustakin talosta on kerätty tietoa ja tarinoita niiden historian varrelta, ja taloja on esitelty Spondan verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa viikottain syyskuusta alkaen. Aikataulu rakennettiin niin, että kaikki tarinat saatiin kerrottua itsenäisyyspäivään mennessä. Talojen tarinat löytyvät täältä.

Erityisen suuren suosion saavuttivat syksyn aikana järjestetyt kävelykierrokset, joilla osallistujat pääsivät kurkistamaan monien sellaisten ovien taakse, jotka yleensä ovat suljettuina.

Seurahuone eli Socis on ollut aina tärkeä kohtaamispaikka. Muun muassa Mannerheim käytti ravintolan yhteydessä olevaa kabinettia useisiin tärkeisiin neuvotteluihin. (Kuva: Kari Hakli/Helsingin Kaupungimuseo)
Näkymä Mannerheimin kabinetin kurkistusaukosta Seurahuoneen ravintolasaliin. Aukon kautta pystyttiin tarkkailemaan, onko paikalla venäläisiä vakoojia.

Ajatus Spondan Legendoista syntyi keväällä, kun Spondalla mietittiin, miten he voisivat yrityksenä juhlistaa satavuotiasta Suomea yhdessä rakennusten historiasta kiinnostuneiden helsinkiläisten ja kaikkien suomalaisten kanssa. Sopiva tapa osallistua keksittiin oman liiketoiminnan keskiöstä.

Fennia-talo Rautatietorin laidalla on kiinnostava paitsi arkkitehtonisesti, myös historiallisesti.
Fennia-talon julkisivun Suomi-leijona ja suomalaisuuteen viittaava Fennia-nimi – julkisivua koristavien eurooppalaisten pääkaupunkien nimistä puhumattakaan – olivat Venäjän vallan aikana rohkeita poliittisia kannanottoja.

”Spondalla on kiinteistön omistajan roolin lisäksi vastuullaan huomattavasti laajempi tehtävä: Koska arvokiinteistöt ovat osa kaupungin kulttuurihistoriaa, tulee niiden omistajan tallentaa ja siirtää rakennusten historiaa myös tuleville sukupolville”, kertoo Spondan markkinointi- ja brändipäällikkö Anita Riikonen. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostaminen ovatkin kulttuurihistorian vaalimista parhaimmillaan, ja siinä Sponda tekee yhteistyötä muun muassa Museoviraston kanssa.

Kulttuuritekoja kävelemällä

Osaan historiallisista Spondan Legenda-taloista on järjestetty yleisölle avoimia kävelykierroksia, joilla on oppaan johdolla tutustuttu sellaisiin puoliin talojen ja Helsingin historiasta, mitä moni ei ole tiennyt.

Muun muassa Hermes-talo Aleksanterinkadulla on ollut purku-uhan alla. 1960-luvulla rakennettu Makkaratalo oli tarkoitus ulottaa alun perin Aleksanterinkadulle asti.
Talo on kuitenkin edelleen pystyssä ja keskeinen osa Helsingin merkittävän ostoskadun arkkitehtuuria.

”Tämä on kulttuuriteko!” huudahti erään syksyn kävelykierroksen osallistuja. Muutenkin palaute on ollut äärimmäisen positiivista, vahvistavat sekä kierroksia vetänyt Kaupunginmuseon tutkija Petteri Kummala että Spondan Anita Riikonen.

Erilaiset kävelykierrokset ovat kasvattaneet suosiotaan niin Suomessa kuin maailmalla, ja Kummala arvelee suosion takana olevan kasvanut kiinnostus omaan elinympäristöön.

”Ehkä tällaisilla kierroksilla saa vähän uutta näkökulmaa tuttuun kaupunkiin”, hän pohtii.

Spondan Anita Riikonen kertoo, että halukkaita osallistujia ensimmäisille kierroksille oli niin paljon, että osa jäi jonoon. Siitä syntyi ajatus järjestää syys-lokakuussa pidetyille kierroksille jatkoa, ja jo marraskuussa kierrettiinkin Legenda-rakennusten upealla taiteella koristeltuja porraskäytäviä.

”Jonoon jääneet ihmiset olivat tietysti kovin ilahtuneita, että pääsivät tällaiselle kierrokselle”, Riikonen kertoo. Porraskäytävien taiteen kautta avautui myös jälleen aivan uusia tarinoita ja näkökulmia paitsi taloihin, myös Suomen ja Helsingin historiaan.

Merkityksellisiä kohtaamisia

Kierrokset tehtiin pienehköissä ryhmissä, joissa syntyi aina keskustelua ja ihmiset jakoivat mielellään omia muistojaan.

Kummala kuunteli ihmisten tarinoita mielellään. Hän teki itse ison työn penkomalla kaikki mahdolliset lähteet Spondan omistamista vanhoista kiinteistöistä, mutta kaikkia anekdootteja ei voi perusteellisin tutkijakaan löytää.

Petteri Kummala

“Tykkään tosi paljon siitä, että täällä syntyy dialogia”, Kummala sanoi jo syksyn ensimmäisillä kierroksilla.

”Spondan Legendojen saama suosio on innostanut meitä suunnittelemaan erilaisia kiinteistökierroksia. Esimerkiksi Ruoholahden kiinteistöistä voisi löytyä paljon mielenkiintoista tarinaa kerrottavaksi. Ensi vuonna tarjoamme ensisijaisesti kierroksia omille asiakkaillemme, mutta myös yleisökierroksia tullaan järjestämään”, kertoo Anita Riikonen tulevista suunnitelmista.

Nykyisessä Mannerheimintie 6:ssa toimi 1800-luvun lopulla venäjänkielinen kymnaasi.
Nykyään rakennus on pari kerrosta korkeampi ja siinä toimii muun muassa yökerho.

Sponda kiittää kaikkia Spondan Legendoihin verkossa tai paikan päällä tutustuneita ja toivottaa satavuotiaalle Suomelle lämpimästi onnea! Vaalitaan yhteistä historiaamme seuraavatkin sata vuotta. 

Julkaistu 4.12.2017

Jaa