Arvokiinteistöt kertovat Suomen historiasta

Sponda omistaa useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia Helsingin keskustassa. Sadan vuoden aikana moni asuinkäyttöön rakennettu kiinteistö on muutettu liike- ja toimistotiloiksi. Näillä yli 100-vuotiailla kiinteistöillä on kullakin oma tarinansa, joka ansaitsee tulla kerrotuksi erityisesti Suomen juhliessa 100-vuotissyntymäpäiviään.

Rautatientorin ihmisvilinässä katse kiinnittyy helposti Mikonkadulla sijaitsevaan Fennia-taloon. Kun siristää oikein silmiään, voi rakennuksen yläfasadissa nähdä Suomen vaakunan sekä räystään alle kullatuilla kirjaimilla kirjoitetut suurkaupunkien nimet. Uusbarokkisessa rakennuksessa sijaitsee nykyisin Grand Casino Helsinki, jonka toiminta on kuin luonnollista jatkumoa kiinteistön historialle – Fenniassa on nimittäin aina pidetty hauskaa.

Fennian suunnitteli arkkitehtikolmikko Grahn – Hedman – Wasastjernna. Heidän käsiensä jälki näkyy myös kivenheiton päässä sijaitsevassa Aleksi-Hermes-talossa, joka rakennettiin Aleksanterin- ja Keskuskadun kulmaan vuonna 1898 asuin- ja liiketiloiksi. Tänä päivänä Citycenteriin kuuluva rakennus seisoo yhä vahvasti juurillaan tarjoten kauppa- ja liiketilaa.

”Kaikilla rakennuksilla on oma kiehtova tarinansa kerrottavana”, sanoo Spondan markkinointi- ja brändipäällikkö Anita Riikonen.

Sponda omistaa kaikkiaan 13 yli 100-vuotiasta arvokiinteistöä, jotka on rakennettu vuosien 1870–1913 välisenä aikana. Spondan markkinointi- ja brändipäällikkö Anita Riikosen mukaan jokaisella rakennuksella on oma tarinansa kerrottavana myös tuleville sukupolville. Näiden seinien sisällä on tehty paitsi henkilökohtaista myös koko kansakuntaa koskettavaa historiaa.

Vanha rakennus kestää ja muuntuu

Monet Helsingin keskustan arvokiinteistöistä ovat alkujaan toimineet asuntoina. Vuosikymmenten aikana käyttötarpeet ovat muuttuneet, minkä seurauksena rakennuksia on entisöity moderneiksi liike- ja toimistotiloiksi.

− Historiallisetkin kiinteistöt taipuvat moneksi ja niiden käyttötarkoitusta pystytään kehittämään. Lähes kaikki arvokiinteistömme ovat suojelukohteita tai niissä on suojeltavia osia. Siksi Museovirasto on osallistunut asiantuntijana entisöintityöhön.

Vuonna 1910 valmistunut, historiallista arvokkuutta henkivä Helsingin Erottajanmäki on toimisto- ja liiketilakiinteistö, joka sijaitsee Erottajankatu 5:ssä ydinkeskustassa.

Riikonen näkeekin, että Spondalla on kiinteistön omistajan roolin lisäksi vastuullaan huomattavasti laajempi tehtävä: Koska arvokiinteistöt ovat osa kaupungin kulttuurihistoriaa, tulee niiden omistajan tallentaa ja siirtää rakennusten historiaa myös tuleville sukupolville. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostaminen ovat kulttuurihistorian vaalimista parhaimmillaan.

Vastuullisia ympäristötekoja

Ympäristövastuu on olennainen osa vastuullista kiinteistöjen kehittämistä. Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä sijaitsee arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Kalevan talo, jonka lämmöneristävyyttä parannettiin huomattavasti vesikattoremontin yhteydessä.

− Ympäristötekojen toteuttaminen vanhassa arvokiinteistössä on haasteellisempaa kuin uudiskohteessa. Silti oikeilla valinnoilla ja energiatehokkailla toimintatavoilla on mahdollista pienentää energiankulutusta myös vanhassa suojelukohteessa.

Remontin yhteydessä otettiin huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kalevan talon ominaispiirteet, rakennusaikakaudelle tyypilliset tekniset ja rakenteelliset ratkaisut sekä materiaalien säilyttämiseen ja suojeluun liittyvät tavoitteet. Vuonna 1913 valmistunut rakennus onkin mukana Spondan energiatehokkuusohjelmassa.

Kiinteistö tuo brändille patinaa

Spondan upeisiin arvorakennuksiin hakeutuu erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka haluavat arvokkaiden tilojen viestivän myös yrityksen brändistä. Riikosen mukaan toimitalo, sisustus ja sijainti vaikuttavat yritykseen liitettäviin mielikuviin. Toimiminen arvokiinteistössä liittää yrityksen brändiin heti kappaleen suomalaista historiaa.

− Rakennuksen tunnelma välittyy jo porraskäytävästä. Arvokiinteistöjen kauniit porraskäytävät sekä upeat katto- ja seinämaalaukset rakentavat yrityksen brändikuvaa.

Aleksi-Hermeksen arvokiinteistössä omaleimaisinta ovat korkeat huoneet ja vetovoimainen sijainti Keskuskadun kävelykadun varrella.

Vuokralaiset ovatkin hyvin kiinnostuneita sekä rakennuksen historiasta että siihen liittyvistä tarinoista.

− Olemme kokoamassa talojemme kiehtovia tarinoita ja jaamme niitä juhlavuoden aikana suomalaisille. Tarjoamme myös mahdollisuuksia kurkistaa rakennusten sisälle.

Seurapiiri juhli, diiva itki

Erityisesti vuonna 1898 valmistuneesta Fennia-talosta riittää kerrottavaa. Vuonna 1909 juhlittiin Grand Hotel Fennian avajaisia, joissa 157 tummanvihreään frakkiin pukeutunutta tarjoilijaa huolehti vieraiden hyvinvoinnista. Hotelli oli Helsingin seuraelämän ehdoton keskus 1910-luvulla.

Näyttelijä Ida Aalberg vietti hotellissa 40-vuotistaiteilijajuhliaan ja taidemaalari Akseli Gallen-Kallela 50-vuotissyntymäpäiviään – toinen heistä liikuttui puheista kyyneliin asti. Liikuttua olisi voinut miljööstäkin, jonka kruunasi sisäpihan kupolikattoinen talvipuutarha valaistuine kahdeksanmetrisine suihkulähteineen.

Uusbarokkia edustava Fennia-talo Mikonkadulla Rautatietorin äärellä pitää sisällään monia kiehtovia tarinoita.

Fennia-talon lisäksi legendoja elää myös muista kiinteistöistä – eikä kummitusjutuiltakaan ole vältytty esimerkiksi Kaivokadun Seurahuoneella.

Suomi 100 -juhlavuonna Sponda avaa lisää ovia arvokiinteistöissä piilevään satavuotiseen historiaan. Lue lisää täältä.

Julkaistu 14.2.2017

Jaa