Kansallisromanttinen kivilinna Korkeavuorenkadulla
Helsingin Puhelinyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1882 vuokratiloissa, mutta jo muutamassa vuodessa tilat kävivät ahtaiksi puhelinsentraalille. Luonnonkiviarkkitehtuurin merkittävimpiin luojiin kuuluva Lars Sonck sai tehtäväkseen suunnitella toimitalon. Kivilinna Korkeavuorenkadulla edustaa kansallisromantiikan graniittirakennuksia, joiden suosio 1900-luvun taitteessa oli huipussaan.
Puhelinyhdistys oli vasta muuttanut vuokratiloihin Grönqvistin taloon Pohjois-Esplanadille, kun huomattiin välttämätön tarve hankkia lisää tilaa ja oma talo, sillä vuonna 1901 Puhelinyhdistyksellä oli jo 4 200 asiakasta, eikä silloisissa tiloissa ollut mahdollisuuksia 5 500 tilaajaa suuremmalle asiakaskunnalle.
Puhelinyhdistyksen johtokunta hankki Korkeavuorenkadulta tontin, jolta purettiin vanha rakennus tulevan toimitalon tieltä. Arkkitehti Lars Sonckia pyydettiin luomaan puitteet pääkonttorille, laitesaleille ja asuinhuoneistoille. Koska mallia talolle ei Suomessa ollut, hän sai tehtäväkseen tutustua mannermaisten puhelinkeskusten rakenteisiin, interiööriin ja varustuksiin.
Sonck ryhtyi suunnittelemaan rakennusta 1901 samaan aikaan, kun hänen pääteoksenaan pidettyä Tampereen tuomiokirkkoa rakennettiin. Kiireinen mies ehti yhtä aikaa osallistua ehdotuksineen kansallismuseon kilpailuun ja piirtää Sibeliuksen Ainolan Tuusulanjärven rannalle. Työn alla olivat myös esimerkiksi Eiran sairaalan piirustukset. Rakennukset olivat toiminnoiltaan erilaisia, mutta niiden arkkitehtoniset ratkaisut muistuttivat toisiaan.
Koska tilojen suunnittelu teknisille laitteistoille oli uutta, muuttuivat tilajärjestelyt suunnittelun aikana moneen otteeseen. Puhelinyhdistyksen hallitus hyväksyi lopulliset suunnitelmat alkuvuodesta 1904. Arvorakennus valmistui kolme vuotta myöhemmin.
Graniittia ja vuolukiveä
Kansallisromanttisen kivilinnan seinät on muurattu tiilestä ja peitetty ulkopuolelta tarkkaan valituilla erisävyisillä, lohkotuilla graniittipaasilla ja vaalealla, sileäksi työstetyllä vuolukivellä. Kivipaadet liitettiin kantavaan tiilimuuriin sidekivin, laastilla ja metallituin.
Rakennuksessa huomionarvoista on muun muassa upea portaikko sekä julkisivun erivärisistä kivistä tehty graniittivuoraus. Pääsisäänkäynti on kehystetty Sonckin Tampereen tuomiokirkkoa muistuttavalla kolmiolla.
Rakennuksen alkuperäisestä käytöstä muistuttaa ornamenttinauha torniosan erkkerissä. Varsinainen keskusasema sijaitsi ullakkokerroksessa jyrkän katon alla. Muissa kerroksissa oli toimistoja, työhuoneita ja työntekijöiden asuntoja.
Koska puhelinkanta kasvoi nopeasti, Sonck suunnitteli tontille lisärakennuksen 1912. Kivilinnan katusivujen ikkunoita suurennettiin 1914 sekä 1929 arkkitehtina silloinkin Lars Sonck. Rautakaiteet kellarikerroksen ikkunoiden edessä on myös hänen käsialaansa.
Alkuperäinen punainen tiilikatto vaihtui kupariseen vuonna 1960. Muutoksen suunnitteli arkkitehti Kurt Simberg.
Peruskorjaus kivi kiveltä
Kivilinna on sisä- ja ulkotiloiltaan peruskorjattu nykyaikaiseen toimistokäyttöön vuonna 2012. Kivilinnan julkisivu ja osa sisätiloista, kuten upea portaikko ovat suojeltuja. Tämän vuoksi remontti tehtiin tarkasti yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.
Reilut sata vuotta valmistumisensa jälkeen aika oli tehnyt tehtävänsä, ja talon julkisivu kaipasi remonttia. Etenkin rakennuksen torni oli ollut sään armoilla. Matalampi osa rakennusta on säilynyt paremmin, sillä kattolippa suojaa julkisivua.
Remontti säilytti huolella vanhoja yksityiskohtia mahdollisimman paljon, mutta se takasi silti kiinteistön käytön modernina toimistotilana.
Torniosan julkisivussa jokainen kivi irrotettiin käsin ja numeroitiin kivi kiveltä. Työ on ollut valtava, sillä suurimmat kivet painavat jopa satoja kiloja. Ulkoseinään rakennettiin uudet vedenohjaus- ja tuuletusrakenteet. Sen jälkeen kivet ladottiin numeroidussa järjestyksessä jälleen omille paikoilleen.
Talon matalammassa osassa julkisivun kivetystä ei tarvinnut irrottaa, ja kivien väliset saumat syväsaumattiin.
Sisätilojen kunnostuksesta, jota kaipasivat esimerkiksi seinämaalaukset, huolehtivat kaupunginmuseon konservaattorit. Muutoin talon sisätilat olivat edellisen, vuonna 2006 tehdyn remontin jäljiltä vielä hyvässä kunnossa. Siinä vaiheessa rakennettiin muun muassa moderni talotekniikka.
- Osoite: Korkeavuorenkatu 35
- Rakennusvuosi: 1907
- Arkkitehti: Lars Sonck
- Tyyli: jugend-tyylinen kivilinna
- Kortteli: Sampi
Julkaistu alun perin: 15.5.2017