Järnefeltien perheen kodista Nokian pääkonttoriksi
Osoitteessa Mikonkatu 15 sijaitsi alun perin kolmikerroksinen kertaustyylinen kivitalo, joka rakennettiin noin vuonna 1860. Tämä rakennus tunnettiin nimellä Resvoyn talo, ja siellä asui muun muassa Aino Järnefelt (avioliiton kautta Sibelius) perheineen 1880-luvulla. Vuonna 1941 paikalle rakennettiin myöhemmin Nokiana tunnetuksi tulleen Suomen Gummitehtaan pääkonttori. Nykyään Mikonlinna on moderni toimisto- ja liikekiinteistö.
Mikonkatu 15 on yksi Helsingin ydinkeskustan historiallisesti merkittävistä kiinteistöistä. Sen historia ulottuu yli 160 vuoden taakse, ja sen vaiheisiin mahtuu niin arkkitehtonisia muutoksia kuin kaupungin kehityksen käänteitäkin. Sijaintinsa ansiosta rakennus on aina ollut osa Helsingin sykkivää ydinkeskustaa, ja sen eri aikakausien toimijat ovat jättäneet jälkensä kaupunkikuvaan.
Resvoyn talo ja 1800-luvun Helsinki
Mikonkatu 15:n nykyisen rakennuksen tilalla seisoi alkujaan kolmikerroksinen kertaustyylinen kivitalo, joka rakennettiin noin vuonna 1860. Resvoyn talona tunnettu rakennus edusti tuon ajan tyypillistä Helsingin kaupunkikuvaa, jossa kivitalot alkoivat syrjäyttää puisia rakennuksia. Resvoyn talo oli osa Helsingin kehitystä 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin kaupungin infrastruktuuri alkoi modernisoitua.
Talon tunnetuimpiin asukkaisiin kuului 1880-luvulla Järnefeltin kulttuuriperhe, jonka tytär Aino Järnefelt myöhemmin avioitui säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa. Ainon veli Eero Järnefelt on yksi Suomen tunnetuimmista taidemaalareista. Näin ollen myös suomalaisen kulttuurin suuret nimet liittyvät rakennuksen historiaan. Tämän aikakauden Helsinki oli täynnä taiteellista elämää, ja Resvoyn talo oli osa tätä kehitystä.
Suomen Gummitehdas ja modernisaation aika
Resvoyn talon tarina päättyi, kun kaupungin nopea kasvu ja teollistuminen loivat tarpeen uusille rakennuksille. Vuonna 1941 paikalle kohosi uusi, aikansa funktionalistista tyyliä edustava yhdeksänkerroksinen rakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Walter Jung. Rakennuksen tilasi Suomen Gummitehdas, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Nokia.
Suomen Gummitehdas oli aikanaan yksi Suomen merkittävimmistä teollisuusyrityksistä, ja sen pääkonttorin sijoittaminen keskeiselle paikalle Helsingin keskustaan korosti yrityksen asemaa taloudellisen kehityksen veturina. Modernin rakennuksen ylimmistä kerroksista avautui upeat näkymät yli kaupungin kattojen.
Mikonkadun kehitys ja nykyinen Mikonlinna
Mikonkatu itsessään on saanut nimensä jo vuonna 1820, kun Helsingin katusuunnitelmaa laadittiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n aikana. Katu on nimetty suuriruhtinas Mihail Pavlovitšin mukaan, ja se kulkee Esplanadin puistosta Kaisaniemen puistoon. Katu muuttui osittain kävelykaduksi vuonna 1992, mikä vahvisti sen roolia Helsingin eläväisenä keskuksena.
Mikonkatu 15 koki 2000-luvun alussa mittavan peruskorjauksen ja saneerauksen, jonka myötä siitä muotoutui nykyaikainen toimisto- ja liikekiinteistö. Nykyinen Mikonlinna on Rautatientorin tuntumassa olennainen osa Fennia-korttelia, Helsingin vilkkainta liikealuetta.
Mikonkatu 15:n tarina kertoo samalla tarinaa Helsingin kaupungin kasvusta ja kehityksestä. Rakennus on elänyt mukana historiallisissa murroksissa, nähnyt kulttuurin suurhenkilöiden elämää ja teollistumisen nousun.
