Läsnäolossa laatu korvaa määrän – näin parannat läsnäoloa kotona ja työpaikalla
Mitä ovat läsnäolon kriittiset hetket ja miten läsnäolo vaikuttaa aivoihimme ja ihmissuhteisiimme? Neuropsykologi Heli Isomäki avaa kansantajuisesti läsnäolon merkitystä ja esittelee konkreettisen työkalun, läsnäolon palapelin, jonka avulla voi tehdä koko elämää mullistavia muutoksia – niin perhe- kuin työelämässäkin.
Yli 25 vuotta mielen ja aivojen asiantuntijana työskennellyt neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori Heli Isomäki pitää läsnäoloa ihmisen aivoterveyden peruspilarina ja hyvinvoinnin tärkeimpänä rakennusaineena.
”Ihminen on sosiaalinen eläin, tarvitsemme läsnäoloa samalla tavalla kuin happea tai ruokaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että läsnäolo on hyvää ja toimivaa – tässä asiassa määrä ei korvaa laatua”, Isomäki painottaa.
Palapelin ratkaisevin pala ovat tunteet
Isomäki näkee läsnäolon palapelinä, joka koostuu fyysisestä, kognitiivisesta ja emotionaalisesta läsnäolosta. Siitä, miten lähellä olemme toisiamme, miten keskitymme kohtaamiseen ja millä tunnelatauksella olemme läsnä kohtaamisessa.
”Läsnäolon laatu heikkenee, jos joku pala puuttuu, mutta yhtälö ei ole mustavalkoinen. Etätapaaminen voi olla hyvä, vaikka fyysinen pala puuttuu, jos kognitiivinen ja emotionaalinen läsnäolo ovat vahvoja. Oleellista on, että mukana olisi mahdollisimman paljon hyvän laadun tekijöitä.”
Palapelin vaikuttavimmaksi palaksi psykologi nostaa emootiot. Hänen mukaansa tärkein asia, mitä voimme saada kohtaamisesta on hyvä energia – ja suurin energianlähde ovat tunteet. Fyysinen tai kognitiivinen läsnäolo eivät paranna energiatasoa, eivätkä tartu ja kertaudu, kuten emootiot ja tunteet.
Positiivisella asenteella on valtava muutosvoima.
”Eivätkä ne sisällä samaa muutospotentiaalia. Oma asennevaihdos ja yhdessä luotu innovatiivinen ilmapiiri voivat synnyttää koko työyhteisöä tai elämää mullistavia vaikutuksia”, Isomäki kiteyttää.
Kohtaamisen suurimpana riskitekijänä psykologi pitää negatiivisia tunteita, jotka ovat valtavia energiasyöppöjä.
Pienikin muutos on tehokas
Isomäen mukaan palapelin hienous syntyy siitä, että se toimii niin työyhteisössä, perhe-elämässä kuin parisuhteessakin. Kun ymmärtää, miten yhtälö toimii, läsnäoloa on helppo parantaa pienilläkin muutoksilla.
Usein helpointa on lähteä liikkeelle keskittymisestä, sillä siihen on tahdonalaisena helpointa vaikuttaa. Myös fyysinen läsnäolo on konkreettinen asia, jota on yleensä helppo yrittää muuttaa. Haastavinta on yrittää vaikuttaa ilmapiiriin tai emootioihin – ne eivät muutu hetkessä ja paranevat usein vasta edellisten seurauksena.
Työpaikalla Isomäki parantaisi keskittymistä kehittämällä työtiloja ja -olosuhteita, tiivistämällä palavereja, selkeyttämällä ohjeistusta ja kirkastamalla työn merkityksellisyyttä. Kotona hän panostaisi fyysisen läsnäolon lisäämiseen sitä enemmän, mitä enemmän perheessä on pieniä lapsia. Heillä läsnäolon painopiste on vahvasti koskettamisessa ja konkreettisessa läheisyydessä.
Kohtaamisen tärkein tekijä on katsekontakti.
”Lapsi myös vaistoaa ja loukkaantuu helposti, jos aikuinen on paikalla, mutta ei ole läsnä. Biologisesti katsekontakti on kohtaamisessa tärkein tekijä – jos haluat panostaa läsnäolossa johonkin asiaan, keskity katseeseen”, Isomäki teroittaa.
Kuunteleminen päihittää puhumisen
Läsnäolon elementtejä ammatillisesta ja tutkimuksellisesta vinkkelistä tarkasteleva psykologi painottaa läsnäolossa enemmän kuuntelemista kuin puhumista. Hän havainnollistaa asiaa sillä, että ihmiset käyvät usein pitkiä aikoja terapiassa ja kokevat hyötyvänsä siitä, vaikka terapeutti ei useinkaan puhu heille kuin muutaman sanan tapaamisten aikana. Salaisuus piilee siinä, että terapeutti kuuntelee heitä – antaa aikaa ja tilaa puhua.
Isomäki pitääkin kuuntelemista arvokkaimpana asiana, mitä ihminen voi nykypäivän hektisessä maailmassa toiselle antaa.
”Tämä on helppo huomata itsekin. Pidämme yleensä eniten sellaisista ihmisistä, jotka ovat meistä kiinnostuneita ja kohdistavat täyden fokuksensa meihin. Sellainen läsnäolo on kaikkein hoitavinta ja voimaannuttavinta.”
Läsnäolossa puhutaan liikaa ja kuunnellaan liian vähän.
Psykologi nostaa nykypäivän suurimmiksi läsnäolon esteiksi keskittymiskyvyn hapertumisen ja jatkuvan multitaskauksen, joka on tutkimusten mukaan aivoille suoranaista myrkkyä. Pitkässä juoksussa aivojen toimintakyky ja suorituskyky laskevat ja tuloksena voi olla adhd-tyyppinen, itseaiheutettu keskittymishäiriö.
Isomäki muistuttaa, että asia on kuitenkin omissa käsissämme – tilanne voi tutkitusti parantua merkittävästi jo muutamassa viikossa, jos vähentää liiallista puhelimenkäyttöä tai multitaskausta.
Tunnista kriittiset hetket!
Sekä kotona että työpaikalla on psykologin mukaan tärkeää tunnistaa ne hetket, jolloin toinen ilmaisee tarvitsevansa läsnäoloa. Työkaveri näyttää mietteliäältä, lapsi kertoo jostain päivän aikana tapahtuneesta tai nuori jää viipyilemään yhteisiin tiloihin.
”Silloin olisi tärkeä malttaa pysähtyä ja keskittyä kohtaamiseen sataprosenttisesti. Yleensä varsinkin lapsilla läsnäolotankki täyttyy nopeasti, kun kohtaaminen on laadukas ja hän kokee tulleensa kuulluksi. Jos tämä ei toteudu, lapsi voi yrittää saada huomiota negatiivisella tavalla.”
Tällaiset lyhyet ja hyvät kohtaamiset, joissa mukana ovat kaikki kolme läsnäolon elementtiä, ovat Isomäen mukaan ihmiselle paljon merkityksellisempiä, kuin valtava määrä huonolaatuista läsnäoloa, jossa emootiot ja ajatukset ovat muualla ja keskittyminen on työasioissa tai puhelimessa.
”Voisimme ottaa tavoitteeksi, että yritämme luoda tällaisia kohtaamisia omaan arkeemme päivittäin”, hän kannustaa.
Kehityksen kasvualusta
Asiantuntija nostaa läsnäolosta esiin vielä yhden merkittävän asian – sen synnyttämän turvallisuuden tunteen. Ilman sitä kaikki ylemmän tason oppiminen, luovuus ja tuotteliaisuus kärsivät.
”Nyky-yhteiskunnassa mennään tarvehierarkian huipulla ja panostetaan valtavasti itsensä kehittämiseen, mikä vaatii onnistuakseen sitä, että aivojemme primääriset tarpeet täyttyvät”, hän sanoo.
Turvallisuuden tunne on Isomäen mukaan keskeinen primäärinen tarve, joka syntyy toisten ihmisten kautta. Turvallisuutta luova läsnäolo on siis elintärkeä kasvualusta itsetunnolle, opintomenestykselle ja urakehitykselle.
Asiantuntijan mukaan turvallisuuden tunteen luominen on yksinkertaisempaa, kuin yleensä ajatellaan. Joskus pelkkä hyväksyvä ja lempeä katse riittää – tai ohimennen annettu halaus tai olkapää. Tai se, että pysähtyy ja kysyy, mitä kuuluu tai miten jaksat.
”Usein ne ovat paljon tehokkaampia keinoja, kuin se, että joku antaa kognitiivisia ohjeita tai faktoja. Rauhoittavat ja positiiviset kohtaamiset luovat ilmapiirin, jossa vanhemmat tai esimiehet ovat kuin tukevasti seisovia tammia, joiden lehvien suojassa on turvallista kasvaa ja kokea onnistumisia sekä epäonnistumisia”, Isomäki hymyilee.
Heli Isomäki on neuropsykologian erikoispsykologi, vaativan erityistason neuropsykologi sekä psykologian tohtori, joka on työskennellyt erikoissairaanhoidossa, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä alan kouluttajana yli 25 vuoden ajan. Isomäen missiona on tehdä psyykkisistä ilmiöistä helppotajuisia ja kannustaa ihmisiä muutokseen – kaksi kolmasosaa psyykkisestä hyvinvoinnistamme on omissa käsissämme. Tärkein muutosvoima kumpuaa Isomäen mukaan ihmisten välisestä, laadukkaasta läsnäolosta.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ravistelee työelämää viestimällä ihmisyyden tärkeimmän arvon, läsnäolon, merkityksestä. Mitä voimme yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana saavuttaa, jos olemme aidosti läsnä siinä mitä teemme? Mitä tapahtuu, jos kadotamme lopullisesti tärkeimmän voimavaramme? Sponda jakaa viestinnässään myös konkreettisia ohjeita läsnäolon ja reflektiivisen vuorovaikutuksen harjoittamiseen, läsnäolevan organisaation rakentamiseen ja yhteisöllisyyttä synnyttävien toimitilojen suunnitteluun. Tilaa uutiskirje, niin saat kaikki sisällöt suoraan sähköpostiisi. Löydät julkaisut myös sivustolta sponda.fi tai sosiaalisesta mediasta hashtageilla #lasnaolo ja #FlipForPresence.