Kyselytutkimus paljastaa: läsnätyö tekee hyvää sekä mielelle että tiimin yhteisöllisyydelle
Hybridityö on vakiinnuttanut paikkansa monissa yrityksissä, mutta mitä sen yleistyminen on tuonut tullessaan? Entä miten etätyön tekeminen vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin? Tuore Toimistotyön nykytila ja näkymät 2025 -kysely kertoo, ettei etätyö riitä ylläpitämään työntekijöiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja yrityskulttuuria. Vaikka joustavuutta arvostetaan, viikoittaisella läsnätyöllä on tärkeä rooli, jonka merkitys voi edelleen kasvaa tulevina vuosina.
Työelämä edellyttää nykyään yhä enemmän kognitiivisia taitoja kuten monimutkaista ongelmanratkaisua, luovuutta, jatkuvaa oppimista ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Kyselytutkimukseen osallistuneiden, yli 1 180 pääkaupunkiseudun toimistotyöntekijän vastauksista nousee esiin selkeä viesti. Kasvokkain kohdatessa syntyy jotain, mitä videopalavereissa ei tapahdu.
Spondan nSightilla teettämän tutkimuksen mukaan läsnätyö lisää spontaania vuorovaikutusta, yhteistä ideointia ja sosiaalisuutta, jotka ovat keskeisiä hyvinvoinnille, luovuudelle ja työyhteisön toimivuudelle. Työpäivän lomassa käydyt käytäväkeskustelut, yhdessä jaetut ideat ja mahdollisuus olla keskellä omaa työyhteisöä tukevat jaksamista ja lisäävät tunnetta kuulumisesta sekä yksilö- että organisaatiotasolla.
Spondan tavoitteena oli myös ymmärtää tarkemmin, mihin suuntaan suomalaisten toimistotyö on kehittymässä ja millaisia ajatuksia aiheen ympärillä liikkuu. Kyselytutkimuksen pohjalta muodostettiin yhdeksän väitettä työelämästä. Rohkeita väitteitä työskentelytavoista, menestymisestä, työkulttuurista, toimitiloista ja ilmapiiristä kommentoi 15 kiinnostavaa ja ansioitunutta asiantuntijaa yhteiskunnan eri aloilta, mukaan lukien Helsingin yliopiston professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sekä Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela.
Kahvihuone on työpaikan tärkein tila
”Meillä on laumaeläimen aivot, ja luonnollisinta meille on ratkoa pulmat yhdessä. Ihmistä kiinnostaa aina, missä laumani on, mitä se tekee ja mitä minä voisin tehdä laumani eteen. Aivoissamme on priorisoitu ihmisten välisen kohtaamisen aistimista ja voimakkaimpia ärsykkeitä tuottavat toisten ihmisten kasvot. Pitkäaikainen eristäytyminen yhteisöstä ei ole aivoillemme terveellistä”, kertoo Huotilainen.
Lähityö toimii työyhteisöissä vahvana liimana
Suurin osa kyselyyn vastanneista käy toimistolla vähintään kolmena päivänä viikossa ja 73 prosenttia vastaajista kokee toimistotyön vaikuttavan myönteisesti heidän hyvinvointiinsa. Yli 80 prosenttia puolestaan kertoo, että ihmisten tapaaminen kasvokkain vahvistaa tätä vaikutusta.
“Kahvihuone on työpaikan tärkein tila, ja sen takia tullaan monessa työpaikassa töihin. Työyhteisön rakentaminen on työpaikan tärkein merkitys”, toteaa Huotilainen.
Läsnätyö toimiikin vahvana liimana työyhteisöissä. Peräti 85 prosenttia vastaajista kokee, että yhteiset hetket ja naurut toimistolla tekevät työpäivistä mielekkäämpiä. 84 prosentin mielestä lähityö vahvistaa tiimin yhteishenkeä, ja 75 prosenttia sanoo kynnyksen olevan matalampi avun pyytämiselle toimistolla kasvokkain.
85 prosenttia vastaajista kokee, että yhteiset hetket ja naurut toimistolla tekevät työpäivistä mielekkäämpiä
“On tärkeää, että ihmisellä on työssä hyviä kohtaamisia toisten ihmisten kanssa – kollegoiden ja asiakkaiden. Tällöin hänellä on yhteys omaan itseensä ja yhteys toisiin ihmisiin”, sanoo Martela.
Kohtaamisilla on suuri merkitys myös työn tehokkuuden kannalta. 75 prosenttia työntekijöistä kokee, että ongelmia ratkotaan paremmin yhdessä toimistolla. Ideointi sujuu luontevammin toimistolla 84 prosentin mielestä. Yli puolet kertoo olevansa tuottavampia toimistolla, ja 73 prosenttia esihenkilöistä näkee lähityön parantavan organisaation tuottavuutta.
75 prosenttia uskoo lähityöskentelyn tukevan urakehitystä
Toimistopäivän voi kätevästi yhdistää muuhun arkitekemiseen
Toimistopäivinä lähes kolme neljästä vastaajasta liikkuu enemmän ja 57 prosenttia kertoo pitävänsä enemmän taukoja verrattuna etäpäiviin. Tämä tukee sekä fyysistä että henkistä jaksamista. Myös oppiminen ja kehittyminen näyttäytyvät vahvemmin lähityössä – 75 prosenttia uskoo sen tukevan urakehitystä.
Vastaajista valtaosa eli 79 prosenttia haluaa työskennellä joko kokonaan tai osittain toimistolla. Hybridityön vaihtelevuutta ja valinnanvapautta arvostetaan laajasti. Noin 54 prosenttia käy toimistolla 3–5 päivänä viikossa ja etenkin Helsingin keskustassa työskentelevät ovat aktiivisia läsnätyön tekijöitä.
Toimiston sijainti on ratkaisevan tärkeä: jopa 93 prosenttia vastaajista pitää sitä merkityksellisenä. Tärkeimpiä tekijöitä ovat hyvät julkisen liikenteen yhteydet (87 %) ja monipuoliset ruokailumahdollisuudet (73 %). 68 prosenttia pitää tärkeänä myös sitä, että toimistopäivän voi helposti yhdistää muihin asioihin, kuten harrastuksiin tai ystävien tapaamiseen.
Helsingin keskustassa työskentelevistä 82 prosenttia pitää sijaintia tärkeänä. Noin kolmannes keskustan ulkopuolella työskentelevistä kertoo, että he kävisivät toimistolla useammin, jos toimisto sijaitsisi keskustassa.
Lähityö elävöittää toimistojen ohella myös kaupunkia ja lähipalveluita
Kun ihmiset käyvät toimistoilla, se tuo elinvoimaa myös lähialueille. Lounaspaikat, kivijalkakaupat ja julkinen liikenne vilkastuvat. Siten toimistotyö ei rajoitu vaikuttamaan vain työpaikkojen sisäiseen toimintaan, vaan sillä on olennainen merkitys koko kaupungin keskustan dynamiikalle sekä sen palveluverkoston säilymiselle ja kehittymiselle.
”Toimistotyöläiset elävöittävät Helsingin keskustaa ja tukevat alueen palveluita. Toisaalta myös toimiston lähipalvelut houkuttelevat työntekijöitä palaamaan lähityöhön. Palveluiden ja lähityön yhteys on siis selkeä”, sanoo Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.
Kysely osoittaa selkeästi, että läsnätyön hyödyt ovat monitahoisia. Ne ulottuvat yksilön hyvinvoinnista yhteisöllisyyteen, työn tuottavuuteen ja kaupunkialueiden elinvoimaisuuteen. Läsnätyö vahvistaa tiimien välistä vuorovaikutusta ja edistää innovatiivisuutta, kun spontaanit kohtaamiset ja yhdessä ideointi lisääntyvät. Läsnätyön roolin merkitys nykyaikaisessa työelämässä on suuri, ja se todennäköisesti kasvaa edelleen organisaatioiden etsiessä tasapainoa hybridityön mallien ja yhteisöllisen työskentelyn välillä.