Helsingin arkkitehtoninen kaunotar Vilhonkatu 5
Helsingin Kluuvissa Mikonkadulta Kaisaniemenkadulle kulkeva reitti nimettiin Vilhonkaduksi vuonna 1909. Kaupungin arkkitehtoniseen perintöön kuuluva rakennus osoitteessa Vilhonkatu 5 valmistui vuonna 1921, ja sen suunnittelussa eurooppalaisen kaupunkipalatsin piirteet yhdistyvät sekä wieniläisen barokin että itämaisen arkkitehtuurin elementteihin.
Rakennuksen synty ja historia
Vilhonkatu 5 on tänä päivänä elegantti ja modernisoitu liikekiinteistö, mutta sen historia juontaa juurensa yli vuosisadan taakse. Tämä osoite on ollut osa Helsingin kaupunkikuvan kehitystä jo 1900-luvun alusta lähtien, ja sen tarina alkaa liikemies Emil Leschin rohkeasta visiosta.
Alun perin tontilla sijaitsi Leschin vuonna 1902 rakennuttama nelikerroksinen rakennus, joka suunniteltiin arkkitehti John Settergrenin toimesta. Emil Lesch oli helsinkiläinen liikemies, joka oli mukana useissa Helsingin kiinteistöhankkeissa. Hän näki Vilhonkadun tontin mahdollisuudet ja kiinnitti tulevan rakennuksen suunnittelijaksi arkkitehti John Settergrenin, joka tunnettiin elegantista ja koristeellisesta tyylistään.
Vilhonkadulle kohonnut rakennus edusti aikansa arkkitehtuuria tyypillisimmillään. Julkisivua koristivat klassiset yksityiskohdat, kuten kaaret, pylväät ja koristeelliset ikkunanpuitteet. Tämä ilme kuvasti vuosisadan alun pyrkimystä yhdistää esteettisyys ja toiminnallisuus. Rakennus toimi sekä toimistona että asuinrakennuksena, mikä oli tuohon aikaan yleistä Helsingin keskustassa.
Settergrenin suunnittelema rakennus oli kuitenkin vain ensimmäinen askel tontin historiassa. Lesch jatkoi kiinteistöhankkeitaan ostamalla viereisen tontin ja valmistelemalla laajennuksia.
SOK ostaa tontit ja alkaa kehittää aluetta
Lesch myi Vilhonkatu 5–7:n tontit Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle (SOK), joka alkoi pian hankinnan jälkeen kehittää aluetta suuremmassa mittakaavassa. SOK:n tavoitteena oli rakentaa pääkonttori, joka vastaisi heidän kasvavia tarpeitaan.
Vuonna 1917 alkaneet rakennustyöt viivästyivät Suomen sisällissodan takia, mutta lopulta vuonna 1921 paikalle kohosi uusi, entistä suurempi rakennus. Tämä Kauno ja Oiva Kallion suunnittelema rakennus yhdisti arkkitehtuurissaan toisiinsa eurooppalaisen kaupunkipalatsin massiivisuuden, wieniläisen barokin koristeellisuuden ja jopa itämaiset elementit.
Useiden eri tyylisuuntien mestariteos
Vilhonkatu 5:n rakennuksen muotokieli muistuttaa eurooppalaisia kaupunkipalatseja, joita käytettiin aikanaan asuin- ja hallintotiloina. Kaupunkipalatsin tyypillisiä piirteitä ovat suurten ikkunoiden ja koristelujen lisäksi massiiviset rakenteet ja koristeelliset julkisivut. Wieniläinen barokki tuo mukaan kiinnostavia yksityiskohtia, kuten monimutkaisia ikkuna- ja ovimuotoja sekä ylellisiä koriste-elementtejä. Lisäksi rakennuksessa on havaittavissa jopa itämaisen arkkitehtuurin piirteitä, kuten koristeellisia kaaria ja mosaiikkitiloja, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen.
Rakennuksen modernisointi
Leschin rakennuksen perintö elää Vilhonkatu 5:n nykyisessä rakennuksessa, joka yhdistää eri aikakausien arkkitehtuuriset vaikutteet. Rakennusta on vuosien saatossa modernisoitu, mutta sen historialliset yksityiskohdat, kuten korkeat huoneet ja uniikki kulmaneuvotteluhuone, on säilytetty. Vuonna 2020 rakennuksen aulassa toteutettiin uudistus, jossa tilan ilmettä pehmennettiin ja tuotiin esiin sen historiallisia piirteitä. Remontissa seinien väriä vaalennettiin ja valaistusta parannettiin, luoden viihtyisämmän ja arvokkaamman ilmeen.
Näin Vilhonkatu 5 jatkaa elämäänsä osana Helsingin arkkitehtonista perintöä, yhdistäen menneisyyden ja nykyajan omaleimaisella tavalla.
