Psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen: ”Yrityksen tärkein tila on taukohuone”
Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kaipaa nykypäivän yltiöyksilölliseen työelämään lisää säännöllistä ja sitouttavaa yhteisöllisyyttä. Miksi laumahengen luominen on työpaikoilla niin tärkeää ja mikä merkitys toimitiloilla on yhteisöllisen ja identiteettiä vahvistavan yrityskulttuurin rakentamisessa?
Pitkän linjan tieteentekijä, suomalaisen temperamentti- ja persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja, Liisa Keltikangas-Järvinen näkee, että työelämässä ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa alun perin hyvää tarkoittaneet ratkaisut ja toimintamallit ajavat ihmisiä työuupumukseen ja yrityksiä tuottavuusongelmiin.
”Taustalla on kehityskulkuja, joissa kaikissa on nähtävissä yksilökeskeisen ja ylipsykologisoivan kulttuurin voimistuminen”, hän sanoo.
On unohtunut, ettei työn tekeminen ole vain yksilön egotrippi.
Yksi esimerkki tästä on psykologin mukaan työyhteisöissä yleistynyt liiallinen tunnepuhe ja ihmisten yksilöllisten tarpeiden kuunteleminen. Koska kaikkien tarpeita ja tunteita ei voida koskaan huomioida tasapuolisesti, osa saa mahdollisuuden toimia yksilöllisemmin kuin muut.
”On kadonnut ajatus siitä, että työn tekeminen ei ole vain yksilön egotrippi vaan työllä on myös laajempi yhteiskunnallinen tarkoitus.”
Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan laumahenki vahvistuu, kun ihmiset tapaavat työn lomassa toisiaan säännöllisesti. ”Näissä kollektiivisissa kohtaamisissa rakennetaan yhteistä identiteettiä ja luodaan työn ja arjen kannalta tärkeitä innovaatioita”, hän sanoo.
Toinen haaste on etätyön voimakas lisääntyminen. Erillään työskentely haittaa psykologin mukaan työntekijöille itselleenkin tärkeän yhteisöllisyyden muodostumista ja identiteetin rakentumista – ja rapauttaa sosiaalisia taitoja.
”Kiireen ja vaativien asiakkaiden rinnalle on tullut uusi kuormituksen lähde – vuorovaikutus työkavereiden kanssa. Etätyö tukee tätä kehitystä tarjoamalla mahdollisuuden vetäytyä pois niistä tilanteista, joissa sosiaaliset taidot kehittyisivät”, hän sanoo.
Laumahenki syntyy läsnäolosta
Mitä tilanteessa sitten pitäisi tehdä? Keltikangas-Järvinen lähtee etsimään vastauksia ihmisen biologiasta. Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee muita ihmisiä.
”Yhteisöllisyys ei muodostu abstraktista tietoisuudesta siitä, että kuuluu johonkin, vaan ihmisten on toimittava fyysisesti yhdessä. Luottamuksen syntyminen edellyttää ihmisen tuntemista.”
Psykologi muistuttaa, että ihminen viestii myös kehollaan, joten vuorovaikutuksessa, josta puuttuvat eleet ja äänenpainot, tulee helposti väärinymmärretyksi.
”Etäkokouksissa äänessä ovat tutkitusti myös eri ihmiset ja kokouksen kulku on erilainen, joten niissä syntyy erilaisia ratkaisuja kuin kasvokkain. Ei voida sanoa, ovatko ne huonompia vai parempia, mutta ne ovat erilaisia”, hän kuvailee.
Yhteisöllisyys tukee psykologin mukaan myös ihmisen identiteetin rakentumista. Identiteetti muodostuu siitä, mihin ihminen katsoo kuuluvansa ja minäkuva siitä, mitä laatuja ja adjektiiveja ihminen liittää itseensä eri elämänalueilla.
”Identiteetti ja minäkuva ovat perusta ja kivijalka, joiden pohjalta ihminen tekee valintoja. Työelämän identiteetti on lapsuusajan identiteetin ohella hyvin tärkeä ja muodostuu työpaikkaan ja omaan laumaan kuulumisesta, yhdessäolosta ja yhteisistä tavoitteista.”
Arvoa läsnäololle ja sitoutumiselle
Miten laumahenkeä sitten voisi työpaikoilla vahvistaa? Asiantuntijan mukaan kahdella tavalla. Pitämällä huolta, että kaikki asettuvat yhteisten tavoitteiden taakse – ja varmistamalla, että työntekijät saavat yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Näin rakentuu kokemus turvallisesta laumasta, jonka sisällä voi kehittyä ja tulla myös muiden arvostamaksi.
Yrityksissä voitaisiin Keltikangas-Järvisen mukaan ohjata ihmisten toimintaa yhteisöllisempään suuntaan myös ideologisin keinoin. Esimerkiksi osoittamalla johtamisella, palkitsemisella ja myönteisellä puheella, että yrityksessä arvostetaan läsnäoloa, sitoutumista ja yhteisen hyvän eteen toimimista.
Laumahenki rakentuu toimistolla koetuista nauruista ja yhteisistä hetkistä.
Psykologi harmittelee, että jatkuvaa työpaikanvaihtoa on ryhdytty pitämään kehittymisen edellytyksenä, jonka myötä sitoutuminen on saanut hieman negatiivisen leiman.
”Tämä ei ole kestävä ajatus. Hiljainen tieto kerääntyy ja osaaminen jalostuu vain ajan kuluessa. Samalla yrityksiin syntyy luontaista, osaamiseen perustuvaa hierarkiaa.”
Säännöllisesti ja luontevasti yhteen
Laumahengen luomiseen ei psykologin mukaan tarvita erillisiä tilaisuuksia tai juhlia. Tärkeintä on, että ihmiset kohtaavat toisiaan töissä säännöllisesti. Tulevat tauolle tiettyyn aikaan ja saavat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan.
”Taukohuone on tässä mielessä yrityksen tärkein toimitila. Näissä kollektiivisissa kohtaamisissa rakennetaan yhteistä identiteettiä, jaetaan tietoa ja luodaan työn ja arjen kannalta tärkeitä innovaatioita. Niissä puretaan myös tunteita, jotka tulisivat muuten kokouksiin”, psykologi sanoo.
Taukotiloissa puretaan tunteita, jotka muuten tulisivat kokouksiin.
Keltikangas-Järvinen kertoo tutkimuksesta, jossa Amerikan siirtolaisten kesken syntyi vahva yhteisöllisyys kuorolaulun avulla. Kuorot keräsivät ensin perheenjäseniä ja sitten sukuja yhteen ja toiminta synnytti yhteisiä tanssipaikkoja.
”Aivomme ovat rakennettu niin, että yhteiset puheenaiheet ja kokemukset sitovat meitä yhteen. Kun ihmiset syövät yhdessä heillä on mukavaa, kun he laulavat yhdessä heillä on vielä mukavampaa. Yhdessä liikkuminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta vielä enemmän.”
Psykologi painottaa, että oleellista on se, että tunteita käytetään työpaikoilla yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen eikä yksittäisten työntekijöiden tuntemusten kuuntelemiseen ja tunnepuheessa vellomiseen.
Toimitilat tärkeässä roolissa
Keltikangas-Järvinen näkee työtapojen kehityksessä mielenkiintoisen seurantaketjun. Ensin siirryttiin työhuoneista avokonttoreihin, joissa keskittyminen muuttui mahdottomaksi ja sosiaalisuudesta tuli kuormittavaa – sen jälkeen siirryttiin etätöihin, joka synnytti uhkan yhteisöllisyydelle ja innovoinnille.
Ääriajattelun tuomat ongelmat osoittavat psykologin mukaan sen, miten tärkeä rooli monimuotoisilla ja työntekoa tukevilla toimitiloilla on yhteisöllisyyden rakentajina, palautumisen mahdollistajina ja työn tuloksellisuuden varmistajina. Hän kannustaa huolehtimaan siitä, että työpaikoilla on riittävästi sekä yhteisöllisiä että hiljaisia tiloja.
”Avokonttorissa työskentely on ekstrovertille kuormittavaa, sillä hän on jatkuvasti kiinnostunut ympäristöstään. Myös introvertti kaipaa piiloon menemistä ja palautumista, sillä hän joutuu vähemmän sosiaalisen kiinnostuksensa vuoksi enemmän silmätikuksi avokonttorissa kuin omassa työhuoneessaan.”
Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että myös etätyö on hyvä vaihtoehto silloin, kun se sopii työn luonteeseen ja sitä on määrältään sopivasti.
”Kaikessa, missä mennään liiallisuuksiin, tulee haitat vastaan. Aina kun mennään yhteinen hyvä edellä ja kaikki tinkivät omista tarpeistaan, syntyy laumahenkeä, joka sitoo ja kannattelee koko työyhteisöä”, asiantuntija hymyilee.
Liisa Keltikangas-Järvinen on psykologian emeritaprofessori ja temperamentti- persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja, joka tunnetaan yhteisöllisyyden puolestapuhujana ja yksilökeskeisen kulttuurin kriitikkona. Hän on myös sosiaalisten taitojen ja itsetunnon tutkija ja arvostettu tietokirjailija, jolla on poikkeuksellinen kyky yleistajuistaa alan tutkimustuloksia ja isoja yhteiskunnallisia kehityskulkuja.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ravistelee työelämää viestimällä ihmisyyden tärkeimmän arvon, läsnäolon, merkityksestä. Mitä voimme yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana saavuttaa, jos olemme aidosti läsnä siinä mitä teemme? Mitä tapahtuu, jos kadotamme lopullisesti tärkeimmän voimavaramme? Sponda jakaa viestinnässään myös konkreettisia ohjeita läsnäolon ja reflektiivisen vuorovaikutuksen harjoittamiseen, läsnäolevan organisaation rakentamiseen ja yhteisöllisyyttä synnyttävien toimitilojen suunnitteluun. Tilaa uutiskirje, niin saat kaikki sisällöt suoraan sähköpostiisi. Löydät julkaisut myös sivustolta sponda.fi tai sosiaalisesta mediasta hashtageilla #lasnaolo ja #FlipForPresence.
Haluatko tietää, millainen työympäristö vahvistaa yhteisöllisyyttä eniten ja miten parhaat ideat syntyvät? Tutustu Spondan teettämään Optimaalinen työympäristö ja toimistotyön mallit -tutkimukseen! >>