• Artikkelit
  • Kansainvälisessä nosteessa oleva Helsingin keskusta vetää kovan osaamistason yrityksiä

Kansainvälisessä nosteessa oleva Helsingin keskusta vetää kovan osaamistason yrityksiä

Suomen innovaatiokeskittymäksi valittu Helsingin ydinkeskusta erottuu kilpailukyvyllään ja luonnonläheisyydellään myös kansainvälisellä tasolla. Alue vetää puoleensa kovan osaamistason yrityksiä ja hyvin koulutettuja ihmisiä.  

Suomen merkittävin yritystoiminnan ja työpaikkojen keskittymä sijaitsee hämmästyttävän pienellä alueella. Helsingin ydinkeskustaksi nimitetään noin kahden neliökilometrin kokoista, päärautatieaseman ympärille levittäytyvää aluetta. Alueella sijaitsee lähes puolet Helsingin seudun toimistotyöpaikoista.  

Keskustan rikas käyttäjäkunta luo alueelle ainutlaatuisen kaupunkikulttuurin.

Helsingin kaupungin asemakaavoituksen eteläisen yksikön päällikön Janne Prokkolan mukaan keskustan elinvoimaisuus syntyy sen laaja-alaisesta käyttäjäkunnasta.

Historiallinen miljöö, runsaat palvelut ja rikas käyttäjäkunta tekevät Helsingin keskustasta alueen, jonka asemaa uusien kasvukeskusten on vaikea horjuttaa.

”Helsingin niemen alueella on noin 65 000 asukasta ja noin 93 000 työpaikkaa. Lisäksi alueella liikkuu runsaasti turisteja, opiskelijoita, ostosmatkalaisia ja muualta tulevia työntekijöitä, jotka luovat alueelle ainutlaatuisen ja jatkuvasti kehittyvän kaupunkikulttuurin”, Prokkola taustoittaa.  

Suomen innovaatiokeskittymä

Helsingin keskusta valittiin vuonna 2017 pääkaupunkiseudun luovuus- ja innovaatiokeskittymäksi. Helsingin yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin pääkaupunkiseudun luovan luokan ja tietointensiivisten työpaikkojen keskittymistä kaupunginosatasolla.

Keskusta-alueen yrityksissä kova tuottavuus ja osaaminen kulkevat käsi kädessä.

Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin keskustasta löytyy eniten sekä kovan osaamistason yrityksiä että suvaitsevaisia ja hyvin koulutettuja työntekijöitä. 

Kaupunkikirjasto Oodi on keskustan uudenlainen kohtaamispaikka.
Keskustan vetovoimaa lisäävät uudet kansainväliset hankkeet. Kaupunkikirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Kiasman muodostamaa kulttuuri- ja mediakeskittymää.

Nopeasti kasvava ja ulkomaisia yrityksiä ja sijoittajia houkutteleva Helsingin keskusta valittiin vuonna 2017 myös Pohjoismaiden elinvoimaisimmaksi pääkaupunkikeskustaksi.

Helsingin yliopiston Kaisa-talossa yliopistomaailma kohtaa yritysmaailman.
Monipuoliset palvelut ja rikas yrityskenttä synnyttävät kaupallisten toimijoiden sekä yritysten välille vahvaa synergiaa. Yliopisto- ja kulttuurirakennukset tarjoavat toimijoille avoimia kohtaamispaikkoja. 

Prokkola vertaisikin Helsingin keskustaa muiden kotimaisten toimitila-alueiden sijaan mieluummin toisiin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin.

”Helsingin keskusta erottuu kansainväliselläkin tasolla kilpailukyvyllään, toimivuudellaan, luonnonläheisyydellään sekä turvallisuudellaan. Keskustaa leimaa globaalius, mutta samalla myös helppo ja toimiva arki,” Prokkola kiteyttää.

Päärautatieaseman vieressä sijaitsevan liike- ja toimistokeskus Citycenterin läpi kulkee vuosittain yli 16 miljoonaa kävijää.
Ydinkeskustan tärkein kauppa-alue ulottuu Kampin keskuksesta Aleksanterinkadulle. Päärautatieaseman vieressä sijaitsevan liike- ja toimistokeskus Citycenterin läpi kulkee vuosittain yli 16 miljoonaa kävijää.

Jatkuvasti kehittyvä keskusta

Helsinki valittiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812. Keskustan rakennuskantaa leimasi alusta asti monimuotoisuus – hallintorakennusten, yliopiston, liikepalatsien ja kauppakiinteistöjen seassa sijaitsi myös asuintaloja.

Helsingin keskusta 1970-luvulla.
Kun keskustan asuintalot alkoivat muuttua 1960-70-luvuilla yhä enemmän toimistoiksi ja keskusta autoistui, syntyi vastarintaliike, jolla alue haluttiin palauttaa takaisin asukkaille.  

Kun maan sisäinen muuttoliike suuntautui 1960-70-luvuilla lähiöihin, liikekeskustan työpaikkojen määrä kasvoi ja asuinrakennukset muuttuivat työpaikoiksi. Samaan aikaan Suomi autoistui voimakkaasti.

Autoistumisen vastaliikkeenä vahvistui 1970–80-luvuilla visio modernista kävelykeskustasta, jossa palvelut, asunnot ja työpaikat sijaitsivat kävelymatkan etäisyydellä toisistaan.

Forum on Helsingin keskustan ensimmäinen kauppakeskus. Kuva vuodelta 1972.
Keskustan ikonisin kauppakeskus Forum oli vuonna 1972 muita kiinteistöjä matalampi. Nykyisin kulttuurihistoriallinen kortteli sisältää kuusi kauppakeskus- ja toimistokiinteistöä.    

”Kävelykeskustahanke on edelleen osa kaupunkistrategiaa. Käveltävyys lisää keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa ja toisin kuin luullaan, joukkoliikenteen käyttäjät kuluttavat myös enemmän rahaa kuin autoilijat”, Prokkola sanoo.

Helsingin keskusta tarjoaa kansainvälisesti vertaillen kompaktin ja vilkkaan, mutta samalla varsin ruuhkattoman ja saasteettoman toimiympäristön. Alueella kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä. 

Ydinkeskustan kehityssuunnitelmissa on Prokkolan mukaan tarkoitus panostaa voimakkaasti yrityksiä tukeviin toimintoihin, kuten liikerakentamiseen, toimistoihin ja palveluihin.

Keskustan arvokohteet ja niiden tarinat brändäävät myös niissä toimivat yritykset. Vuonna 1898 valmistunut uusbarokkinen Fennia-talo toimi aikanaan Helsingin seuraelämän keskuksena. Nyt arvotalo toimii liike- ja toimistokiinteistönä.
Keskustan arvokohteet brändäävät myös niissä toimivat yritykset. Vuonna 1898 valmistunut Fennia-talo toimi aikanaan seuraelämän keskuksena. Nyt arvotalo toimii liike- ja toimistokiinteistönä. 

”Keskustan alue on korkean toimistokysynnän aluetta, joten tilojen saatavuuden on oltava riittävän suuri, jotta kiinteistömarkkinat toimisivat ja yritykset voisivat muuttaa luontevasti.”

Suomen parhaat palvelut ja kulkuyhteydet

Yksi yrityksiä alueelle vetävä tekijä on maan paras palveluntarjonta.

”Keskusta tarjoaa yritysten työntekijöille sekä vieraille kansainvälisen tason kauppa-, viihde-, kulttuuri- ja ravintolapalvelut. Alueella on myös poikkeuksellisen paljon erikoiskauppoja, isoja kauppakeskuksia ja perinteisiä tavarataloja”, Prokkola luettelee.

Keskusta houkuttelee erityisesti julkisia kulkuvälineitä hyödyntäviä yrityksiä. Yritysten vieraille on tarjolla kattava valikoima laadukkaita hotelleja, ravintoloita, teattereita ja museoita. 

Monipuolisten palveluiden ja rikkaan yrityskentän ansiosta keskustassa on erityisen vahva agglomeraatio eli kasautumisetu, jossa pienet ja isot kaupalliset toimijat sekä yritykset saavat tukea toisiltaan.

Kaikki valtakunnalliset keskustelut ja lobbaukset tapahtuvat kaupungin ytimessä.

”Kaikki valtakunnalliset keskustelut ja lobbaukset tapahtuvat kaupungin ytimessä”, Prokkola kiteyttää.

Helsingin keskusta on joukkoliikenteen valtakunnallinen ja kansainvälisesti kytkeytyvä solmukohta, joten sijainti takaa yrityksille myös Suomen parhaat julkiset kulkuyhteydet – ja uusien liikennehankkeiden myötä saavutettavuus vain paranee.

Vankkumaton ykkösasema

Vaikka keskustan ympärille on noussut viime vuosina uusia kasvukeskuksia ja toimitila-alueita, Prokkola ei näe minkään niistä horjuttavan keskustan asemaa.

”Kaupungilla voi olla vain yksi keskusta ja se kehittyy ja monimuotoistuu jatkuvasti. Helsinkiin muuttaa vuosittain 7 000 asukasta ja sen ostovoima on vahvassa kasvussa.”

Keskustalla on pääkaupungille poikkeuksellinen sijainti kahden merenlahden välissä. Yritykset arvostavat alueen vehreitä puistonäkymiä sekä läheistä saaristoluontoa.

Prokkola korostaa, että keskustan ostovoima koostuu koko kaupungin asukkaista, sillä keskustaan saavutaan myös muista syitä kuin pelkän ostoksilla käynnin tai työn vuoksi.

”Keskustan erityislaatuisuus ja houkuttavuus perustuvat sen monipuoliseen tarjontaan, laadukkaaseen toimintaympäristöön sekä kaikille avoimiin julkisiin tiloihin ja tapahtumiin”, hän kiteyttää.

KESKUSTASIJAINTI ON KILPAILUVALTTI

Keskustassa pitkään kiinteistön omistajana ja kiinteistökehittäjänä toimineella Spondalla on selkeä näkemys siitä, millaisia yrityksiä alue vetää ja miksi.

”Suurin osa yrityksistä kuuluu osaamisintensiiviseen luokkaan, jossa kova tuottavuus ja osaaminen kulkevat käsi kädessä. Alueelta löytyy muun muassa laki-, rahoitus- ja finanssialan yrityksiä sekä nykyisin myös runsaasti it-, konsultti- ja pelifirmoja,” Spondan aluepäällikkö Valtteri Bragge luettelee.

Spondan aluepäällikkö Valtteri Braggen mukaan varsinkin it-, konsultti- ja pelifirmat tulevat keskustaan hyvien palveluiden ja julkisten kulkuyhteyksien perässä. 

Keskustasijainti toimii Braggen mukaan sekä kotimaisille että kansainvälisille yrityksille kilpailuvalttina, joka houkuttelee osaavaa työvoimaa sekä tarjoaa työntekijöille ja asiakkaille kattavat palvelut ja helpon saavutettavuuden.

Yritykset arvostavat myös keskustan arvorakennuksia ja viihtyisää keskustamiljöötä.

Yritykset arvostavat keskustan monipuolista kiinteistökantaa. Alueelta löytyy historiallisia arvorakennuksia sekä moderneja toimistotaloja.   

”Keskustasta löytyy eri aikakausien rakennuksia aina 1900-luvun alun jugend-linnoista modernimpiin toimitilakohteisiin asti. Myös meren läheisyyttä sekä vehreitä virkistysalueita ja puistonäkymiä arvostetaan.”

Keskustakohteet kasvavat ekosysteemeiksi

Kiinteistökehittäjänä Sponda pitää tärkeänä, että historiallisetkin kohteet elävät ajassa. Suojeltuja arvorakennuksia uudistetaan historiaa kunnioittaen ja kohteisiin rakennetaan mahdollisuuksien mukaan myös pyöräparkkeja, sosiaalitiloja ja sähköautopaikkoja.

Sponda omistaa ydinkeskustassa 12 yli 100-vuotiasta arvokiinteistöä. Kaupunkilaiset pääsivät tutustumaan kohteiden kiehtoviin tarinoihin Suomen juhlavuonna järjestetyillä Spondan legendat -kävelykierroksilla.

Kiinteistökehitystä ohjaa ekosysteemiajattelu. Kivijalkoihin pyritään valikoimaan sellaisia liikkeitä, palveluita ja ravintoloita, jotka vastaavat myös toimitila-asiakkaiden tarpeisiin. Näin kaikki osapuolet hyötyvät – asiakkaiden palvelutarjonta laajenee ja kivijalkaliikkeiden kassavirta kasvaa.

Haluamme luoda ympärillemme elävää kaupunkikeskustaa.

”Omistamme keskustasta kymmeniä arvokiinteistöjä ja kaksi kauppakeskusta, joten vaikutamme vahvasti alueella asioivien ihmisten ja siellä toimivien yritysten arkeen. Kehittämme kiinteistöjämme jatkuvasti ja luomme ympärillemme elävää kaupunkikulttuuria muun muassa järjestämällä avoimia yleisötapahtumia ja tukemalla keskustan viihtyisyyttä lisääviä hankkeita”, Bragge sanoo.

Kiinnostuitko keskusta-alueesta – tutustu vapaisiin kohteisiin >>

Spondan arvokohteet kertovat Suomen historiasta – lue kiehtovat tarinat! >>

Jaa